Pra-Gradu artikkelina

Miksi artikkeligradu? 

• Sinulla on halu syventää ymmärrystä aiheestasi
• Haluat tehdä näkyväksi tieteelliset tulokset ja haluat ne käyttöön. 
• Haluat tutkimuksellesi näkyvyyttä
• Julkaisun avulla saat työsi tulokset julkiselle arvioinnille ja kritiikille.
• Tutkimusilmiön kautta herätät keskustelua ilmiöstä.
• Opit tietellistä kirjoittamista ja kriittistä pohdintaa
• Saat arvokasta oppia!

Millainen prosessi artikkeligradun teko kokonaisuudessaan on?

Tutkimussuunnitelmalla on suuri merkitys prosessi. Se täytyy tehdä hyvin huolellisesti. Artikkelia kirjoitetaan samalla kuin tehdään tutkimusprosessia eteenpäin. Artikkelin käsikirjoitus arvioidaan, mutta sitä ei julkaista laturissa. Tutkimussuunnitelmasta tehdään yhteenveto ja se julkaistaan (laturi/saltika). Dokumentin käsikirjoitus lähetetään valitsemaan lehteen. Tehdään arviointi, joka johtaa valmistumiseen. Kuitenkin valmistumisen jälkeen prosessi jatkuu ja opiskelija sitoutuu myös tähän. Jos tulee korjaamista, se täytyy korjata ja lähettää takaisin lehteen. Tätä tehdään niin kauan kuin artikkeli on julkaistu. 

Mistä lähteä liikkeelle? 

1. Aihe: itseäsi kiinnostava, jotta jaksat työskennellä sen parissa
2. Valitse lehti, jotta tiedät millä formaatilla kirjoitat. Huomaa JUFO luokitus!
3. Aikataulutus: milloin kirjoitat ja mitä teet milloinkin, hyvin tärkeää!
4. Kirjoittaminen: Aloita tutkimuksen tarkoituksesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmäosasta, siirry sen jälkeen tuloksiin, sitten viitekehys, johdanto, pohdinta, tiivistelmä ja lopuksi otsikko. 
5. Otsikko ja tiivistelmä: tärkeitä!! kiinnitä huomiota näihin. Lukija kiinnittää ensimmäisen huomion otsikkoon ja tiivistelmä ratkaiseen, aikooko lukija lukea artikkeliasi. 

Muista ohjaus, palaute, vertaisarviointi, kommentit!!

Kotimainen vai kansainvälinen artikkeli?

Kansainvälisessä huomattavasti laajempi lehti valikoima ja saat laajemman lukijakunnan tutkimustuloksillesi. Kuitenkin jos aihe on paikallinen tai kansallinen ja haluat tiedon ensisijaisesti kotimaiseen käyttöön, valitse kotimainen julkaisufoorumi. Kuitenkin pystyt kirjoittamaan myös kansainvälisen artikkelin, varsinkin jos aiheesi on uusi, ajankohtainen ja kansainvälinen. 

Pystyt siihen ! 

Mitä siihen vaaditaan?

Motivaatiota! Halua! Tahtoa! Minäpystyvyyttä!

Lukemista, ajattelua, prosessikirjoittamista, keskusteluja, palautteen hankkimista, valintojen tekemistä.... KRIITTISTÄ POHTIMISTA!

Ei ole mahdottomuus tehdä Gradu artikkelina!

Lähteet: 

Luennoitsija: Prof. Maria Kääriäinen, Oulun yliopisto. 

Opinnäyteen julkaisu artikkelina: http://www.oulu.fi/sites/default/files/8/Opinnäytteen%20julkaisu%20artikkelina_20.1.17.pdf

META-ANALYYSI

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koittaa vastata kysymyksiin mikä on meta-analyysi ja miten se eroaa systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta ja miksi on tärkeää osata tulkita meta-analyysejä.

Mikä on meta-analyysi ja miten se liittyy systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen?

Kaikessa lyhykäisyydessään, meta-analyysin tarkoituksena on yhdistää useita samaa ilmiötä tutkineita aineistoja. Näin toimien voidaan lisätä interventio- sekä kontrolliryhmän välisten erojen löytämistä. Meta-analyysin taustalla on aina huolellisesti tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Meta-analyysi kuitenkin eroaa systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta siten, että meta-analyysin tulokset esitetään aina soveltuvien tilastollisten analyysimenetelmien kautta. (Uusaro & Martikainen 2012; Ruotsalainen 2017.) Mikäli yksittäisiä pienempiä tutkimuksia halutaan yhdistää meta-analyysiin (ja jotta tulosten yhdistäminen on ylipäätään edes mahdollista), tulee niiden käsitellä samaa tarkoin rajattua aihetta/ilmiötä (Uhari & Nieminen 2014).

Meta-analyysien avulla tuotetaan siis tiivistettyä tietoa johonkin ilmiöön liittyen. Meta-analyysi tuo ”voimaa” yhdistämällä pienempiä aineistoja, tarpeen etenkin tilanteissa joissa yksittäisten tutkimusten tulokset eivät yksiselitteisesti anna vastausta esim. hoitomuodon vaikuttavuuden arvioinnista (Uusaro & Martikainen 2012.) Meta-analyysejä voidaan hyödyntää muun muassa näyttöön perustuvassa toiminnassa. Tämä toki edellyttää, että meta-analyysi on luotettava ja sen raportointi on läpinäkyvää. Läpinäkyvyys on elinehto meta-analyysin laatua arvioitaessa (Ruotsalainen 2017.)

Laadun arvioinnista lisää muun muassa seuraavilla sivuilla

http://joannabriggs.org

http://www.prisma-statement.org/

Miksi sitten on tärkeää osata tulkita meta-analyysejä?

Kuten sanottu, meta-analyysejä voidaan hyödyntää näyttöön perustuvassa toiminnassa edustamassa vahvaa tieteellistä näyttöä. Tällöin on toki olennaisen tärkeää, että osaa ylipäätään tulkita meta-analyysiestä saatuja tuloksia. Onko esimerkiksi hoitomuoto vaikuttava suhteessa kontrolliryhmän saamaan hoitomuotoon?

Meta-analyysin tulokset voidaan esittää graafisesti (forest-plot). Tavallisesti esimerkiksi hoidon teho ilmoitetaan riskisuhteella ja 95% luottamusvälillä. Riskisuhteen arvo 1, on kuvattuna pystyviivalla, ja mikäli luottamusvälit leikkaavat sen, ei tulos ollut tilastollisesti merkittävä. Meta-analyysin tuloksena saatu uusi riskisuhde kuvataan yleensä alimmaisena. Yhteinen riskisuhde on ”timantin muotoinen” ja sen äärikulmat kuvaavat 95% luottamusvälejä (Uhari & Nieminen 2012.)

Meta-analyysejä on syytä lukea ja tulkita kriittisesti, sillä niiden metodologinen laatu saattaa olla kyseenalainen. Meta-analyyseihin saattaa esimerkiksi liittyä julkaisuharjaa, jolloin vain alkuperäsitutkimukset eivät ole riittävän heterogeenisiä. Toisin sanoen, on julkaistu vain, jos niiden tulokset ovat olleet tilastollisesti merkittävät. Tämä saattaa siten johtaa esimerkiksi intervention tehon yliarvioimiseen. Meta-analyysien tulkitseminen vaatii lukijaltaan perehtyneisyyttä. Alkuperäsitutkimusten heterogeenisyyttä voidaan arvoida esimerkiksi Funnel-plot kuvion avulla.

Yhteenvetona voisi sanoa, että on tärkeää osata lukea sekä arvioida meta-analyysien tuottamaa tiivistettyä tietoa. Tämä vaatii lukijalta etenkin tilastotieteen perusteiden hallitsemista, jotta voi arvioida tulosten luotettavuutta. Meta-analyysien hyödyntäminen on lisääntynyt kiihtyvää vauhtia, joten mitenkään merkityksettömästä ilmiöstä ei ole kyse.

LÄHTEET:

Ruotsalainen H (2017) Systemaattinen katsaus: Meta-analyysi. Luento-diat 1.2.2017. Oulun yliopisto.

Uhari & Nieminen (2014) Systemaattiset katsaukset. Epidemiologia ja biostatistiikka. Duodecim.

Uusaro & Martikainen (2012) Meta-analyysien arvot ja mahdolliset heikkoudet tutkimustiedon arvioinnissa. Finnanest 45 (4) 350-354

Sisällönanalyysi, Diskurssianalyysi ja Tekstianalyysi

(Kuva: http://www.lizcurtishiggs.com/finding-the-answers-you-need)

Sisällönanalyysi

Vanha menetelmä, kirkosta lähtöisin. Kirkollisisa oppeja analysoitu, että ovatko sopivia tarkoitukseen.  Vuonna -90 pidettiin tutkimusmenetelmäkokous, jossa käsiteltiin: mikä on sisällönanalyysi ja millä perustein? Kokouksessa päätettiin että se on hyvä tieteellinen menetelmä. Joskus törmää myös lähestymistapa käsitteeseem, mutta mieluummin sisällönanalyysi. Se on objektiivisesti kirjoitettua aineistoa. Kuvaa jotain tiettyä ilmiötä. Mitä malli tarkoittaa? Mitä sisällönanalyysillä voi tehdä?

Tarkoitus on kuvailla jotain tiettyä ilmiötä. Ei voida tutkia käsitteiden tai asioiden välisiä yhteyksiä, sillä ei voida ennustaa mitään. Voidaan vain kuvailla ilmiötä. Tuloksia voi pohtia, mutta ei voida yleistää. Ei voi tuottaa yleistettävää tietoa. Rakentaa malleja, käsitteitä, rakenteellisia malleja, syystä että sisällönanalyysillä muodostetaan tietty käsite ja niillä kuvaaminen ilmiötä. Voidaan väittää että käsiteet on yhteyksissä toisiinsa. Esim. Miten ihminen määrittää käsiteen?

Selittää jotain: esim hoitoon sitoutuminen, tuki, motivaatio: kun selitetään jotain motivaatio edistää hoitoon sitoutumista jne.

Induktiivinen ja deduktiivinen sisällönanalyysi

Erot: rajatapauksissa vaikeaa erottaa kumpi kyseessä. Kumpi valitaan? Pitää miettiä tutkimuksen tavoitetta, millainen aineisto? Nämä ohjaavat periaatteessa valintaa.

Tutkimus lähtee ”mustasta aukosta” joten siitä tulee tarve tutkia ja sen kautta syntyy tutkimusmenetelmät ja valinnat tutkimukseen liittyen.

Laadullinen tutkimus: mitä on? Lähtökohta voi olla väljä. Voit tutkia kulttuuria ja tietämättä yhtään mitä se on ja mitä siellä tapahtuu. Avoimen aineiston keruu. Tutkimussuunnitelma ja kysymykset voi muuttua tutkimuksen aikana. Haastetalla ja havainnoida.
Idea perustuu: ihmiset tuottavat heille tärkeitä asioita, joten sieltä syntyy tutkimuksen ideat.

Määrällinen tutkimus: mitä on? Prosessi erilainen kuiin laadullisessa. Määrällinen on aina deduktiivinen. Hyvin prosessimainen systeemi. Tiukat maneerit. Kyselyt, tilastolliset menetelmät. Ei ole sallittua muuttaa tutkimusta kuin laadullisessa. Testataan uusia käsitteitä, malleja, mittareita. 

Filosofinen ristiriita, miten voi yhdistää täysin erilaiseen tutkimusfilosofiaan yhdistää? Tässä on jakoa: osa on sitä mieltä, että hyvin voi ja osa on jyrkästi ei mieltä.

Sisällönanalyysin aineisto on kirjoitettua tekstiä. Esim. kirjoitettuessee, pöytäkirja. Mikä tahansa kirjoitettu teksti. Sille tehdään seuraavat asiat:

                             Supistaminen
                             Ryhmittely
                             Käsitteiden ryhmittelyä
                             Käsiteiden abstrakoiminen

Missään laadullisessa analyysissa ei ole tarkkaa ohjetta. Analyysin tekjän pitää olla tuttu aineistonsa kanssa, jotta hän pystyy tekemään analyysia, löytämään yhteyksiä käsitteiden välillä. 

Laadullisen tutkimuksen aineisto pitää lukea uudelleen ja uudelleen, koska se pitää olla tuttu. Koska siihen pitää palata siihen monta kertaa.
Analyysiyksikkö pitää valita ja itse päätät. Yksi teema toimii, mutta kokonaisuus tietää hankaluuksia. Valitsetko sekä tekstin (puhuttu) ja non-verbaalisen käyttäytymisen. Kuvaako teksti yksistään vai tarviiko ottaa mukaan non-verbaalia toimintaa. Vastausta tähän ei tiedetä, täytyy tehdä omanharkinnan mukaan.

Listaa koodit mitkä aineistosta on vastannut tutkimuskysymykseen. Koodien jälkeen aletaan tutkia, onko siellä yhteneväisyyksiä ja yhdistetään niitä ja annetaan alakäsitteelle nimi. Analyysi jatkuu alakäsitteiden yhdistämisellä. Onko alakäsitteissä samaa tarkoittavia asioita. Käsitteet nimetään, kun saadaan kategorisoitua.  

Deduktiivinen: Halutaan tutkia vaikka samoilla käsitteillä saatua dataa diabeetikoista, mutta halutaan samoja asioita astmaatikoilta, silloin voit käyttää deduktiivista sisällönanalyysia. Teemahaastattelu voi olla deduktiivista. Aikaisemman tutkimus tiedon hyväksi käyttöä. Kysytään suoraa tiettyyn aiheeseen liittyviä asioita, eikä lähdetä enää haastattelemaan alusta. Aineisto on erilainen eli siellä on jo loogisuutta ja tiettyä asiaa, mitä sieltä etsit. Analyysimatriisiin kirjoitetaan tekstistä löydetyt asiat. Tutkijalla on valmiina ajatus aineistosta, ja hän voi oletuksen kautta hakea tietoa tekstistä. Jos halutaan verrata on samanlaisia vaikka astmaatikoilla ja diabeetikoilla ja siitä johtopäätöstä. Poimitaanko me analyysimatriisiin vain ne asiat, jotka sinne on laitettu. Tutkittava alkaa puhumaan ns aiheen vierestä, niin mitä sille aineistolle tehdään? Tullaan siihen mikä on tutkimustarkoitus? (Deduktiivisen) Se ratkaisee kirjaatko ylös ne vai ei, menetätkö jotain ratkaisevaa tietoa. Tutkimuksen tarkoitus ja idea ratkaisee sen. 

Laadullisen tutkimuksen kvantifiointi: muutettu määrälliseen muotoon. Voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Kuinka moni puhuu tietystä alakäsitteen asiasta. Kaksi tapaa kvantifikoida aineisto. Kuinka monta kertaa asia ilmenee koko aineistossa ja toinen menetelmä: kuinka moni mainitsee asian aineistossa.

Miksi kvantifikoit aineiston ja mihin pyrit sillä, mikä sen idea on? Missä tuloksia käytetään? Liittyy tutkimuksen kysymykseen ja ideaan.

Yleisiä ongelmia: aloittaminen ja alkuun pääseminen. Seuraa ajatusta ja ohjetta, valitsee analyysiyksikön ja noudattaa sitä. Käsitteiden muodostaminen ja tulkitseminen. Saturoituminen

Raportointi: ajatus on kuvata ilmiötä käsitteiden ja teemojen avulla. Kuinka paljon suoria lainauksia voi käyttää? Lukijalle pitää osoittaa alkuperäisen aineiston yhteys tutkimukseen. Suorien lainausten määrä: yhdellä sivulla enemmän suoria lainauksia kuin omaa tekstiä. Et raportoi omaa tutkimusta vaan referoit alkuperäistekstiä. Looginen eteneminen. Kvantifikointi pitää kuvata raportissa. Tuloksissa kerrotaan ne tiedot. Raportoidaan ilmiötä, esim sairauden merkitystä kuvattiin näillä ja näillä asioilla. Kun asia on sanottu, se kuuluu ilmiöön, vaikka vain yksi olisi sen sanonut.

Molempia tarvitaan sekä induktiivista että deduktiivista. Pitää muistaa tutkimuksen tarkoitus ja tavoite. Molemmat yhtä haastavia. Vaatii sensitiivistä ja herkkää otetta.

(Kuva: http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Laadullisen-analyysi-ja-tulkinta)
Professori Helvi Kyngäs (luennoisija), Oulun yliopisto

Diskurssianalyysi

Diskurssi-sana on peräisin ranskan sanasta discours, joka tarkoittaa puhetta, juttelua, esitelmää tai jaarittelua. Discours on puolestaan peräisin latinan kielen sanasta discursus, joka tarkoittaa ympäriinsä juokseminen. Käyttäessämme kieltä konstruoimme eli merkityksellistämme ne kohteet, joista puhumme tai kirjoitamme. (Lehtonen 1996) Pieni avaus mitä on diskurssi. Käsiteenä jo vaikea ymmärtää. 

Sateenkaari käsite joten saadaan jonkinlainen käsitys asiasta.

Tarkastelee sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta, käytänteitä esim puheen tarkastelua, merkitys väitteiden toiminnan tarkastelua. Annetaan merkitys tilanteelle.

Pohjautuu sosiaaliseen konstruktiovismiin, ollaan kiinnostuttu kielestä ja sen merkityksestä. Millä tavoin tuodaan esille se miten puhutaan? Eri tapoihin puhua asiasta. Ei ominaisuuksia. Kieli nähdään tekemisenä ja kielellä tehdään asioita olemassa olevaksi.  Tutkija ei ole objektiivinen, vaan näkökulma mistä puhutaan ja tuodaan puhuttu asia todellisuuteen Aineiston ei tarvitse saturoitua, vaan yhdenlainen näyte todellisuudesta. Todellisuus on sosiaalisesti rakennettu. 

Sateenvarjokäsite: englantilainen koulukunta: vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa, koulukuntia jotka ottavat laajemmin kontekstin esiin esim ympäristöllisen, yhteiskunnallisen.

Laadullisen tutkimuksen paradigmat: tulkinnallinen ja kriittinen. Tarkoitus on saada aikaan muutosta yhteisöllistä toimintaa. Yritetään tuoda niitä käytänteitä esiin jotka esim vallan suhteita organisaatiossa. Jos tämä on huono käytänne, niin diskurssianalyysin tutkimuksen avulla voidaan muuttaa tätä.

Kaikenlainen kielen käyttö: tehdään merkitykselliseksi tätä maailmaa, voi olla kuitenkin muutakin kuin puhe. Valmis teksti, aineisto, internet aineisto. Se kertoo sen esim mitä julkisessa terveydenhuollossa haetaan, aika suorasti. Merkitys välitteistä toimintaa.

Esimerkkejä teksteinä luettavista aineistoista voivat olla:

• Haastattelut ja muu puhuttu aineisto
• Ei-puhuttu aineisto kuten ilmeet, eleet, ulkoasu jne.
• Artefaktit ja fyysiset tilat kuten tuotteet, esineet, kuvat, rakennukset, tilat jne.
• Elokuvat, televisio-ohjelmat, videot
• Muu median ja internetin tuottama aineisto kuten artikkelit, sarjakuvat, mainokset, ilmoitukset..
• Alan oppikirjat ja muu alan kirjallisuus
• Arkistojen aineistot
• Aineistot kuten vuosikertomukset, esitteet, asiakirjat, tiedotteet, muistiot jne.

Lähtökohdat

Kielenkäyttö rakentaa todellisuutta

Keskenään kilpailevat merkityssysteemit

Merkityksellinen kielenkäyttö: konteksti, käytänteet jotka on konteksti sidonnaisia (toimitaan vain tietylä tavalla)

Toimijat kiinnittyvät merkityssysteemeihin: identiteetin luo ihmiselle?

Puheen käytön perusteella ja sen seurauksena vakiintuneiden tavan käytänteitä-> analyysilla voidaan nostaa esiin tällaisia asioita. Millä tavalla käyttäytyminen/käytänne vaikuttaa meidän tapaan hoitaa asioita. Tullaan tietoiseksi tällaisista, joten voidaan muuttaa niitä.

Merkitysvälittäinen toiminta: miten tuotetaan maailmaa? On olemassa myös fyysinen todellisuus, mutta ei ole mahdollista tarkastella sosiaalisia yhteyksiä, koska meillä pitää olla merkityksiä asioille, joita toteutamme.

Rakennetaan/uusinnetaan kulttuuria ja kielen merkitystä. Yhden yksilön merkitys?

Toimijoiden kiinnittyminen merkityssysteemeihin. 

Objekti: asia mitä tutkitaan.
Käsitteet: minkälaisia käsitteitä käytetään yhteyksissä-> identifoimaan asiakkaasta käsitteitä, niitä eri näkökulmia tuodaan esiin esim asiakkuuden toimimisen rajoja. Subjektipositiot kuuluu diskurssianalyysin.

Reailisoituu tekstissä, puheissa, valokuvissa.
Sisältää toimijat. Lainata toisista diskursista.

Analyysin tekeminen: pieniä paloja, ei teemoja, ei sisältöjä eroteta aineistosta.

(Kuva: https://metodix.fi/2014/05/19/lamsa-diskurssianalyysi-empiirisen-tutkimuksen-nakokulmasta)

TtM Nina Lunkka, luennoitsija
Lehtonen, M. 1996. Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.

Tekstianalyysi

Aineiston analyysimenetelmänä

Millaisia aineistoja voidaan käyttää tekstianalyysissa. Kohdistuu tekstiin esim päiväkirja, potilasasiakirja. Tekstianalyysiin sopii melkein mikä vain teksti. Riittävä aineisto koko riippuu mitä aikoo tutkia. Jos ajatuksena tulkita tyylejä tai sävyjä tekstistä: isompi aineisto. Jos tiettyjä sanoja: pieni aineisto. Oman harkinnan mukaan. Kun uutta ei enää löydy niin aineisto alkaa olemaan riittävä. Kun aineisto on kasassa-> aletaan tekemään tulkintaa. Tutkijan omalla ajattelulla on hvin iso vaikutus. Epäsuoria tulkintoja analysoidaan tekstistä. Kohteena on jotain muuta kuin ne sanat, tekstin rivien välistä nousevat asiat. Tulkinnat eivät voi perustua omaan oletukseen vaan pitää esimerkin avulla tulkinta näyttää todeksi. Ei voi MuTu tuntumalla tehdä analyysia.

Tekstianalyysia käytetään toisten menetelmien tukena. Asia suodattuu aina kirjoittajan kautta. Esim uutinen suodattuu kirjoittajan ajatusten kautta ja ollaan tekstianalyysissa kiinnostuttu kirjoittajan suodatuksesta. Kirjoittamisen kautta voi välittää sellaisia asenteita mitä ei välttämättä itse huomaakaan. Ollaan kiinnostutte myös tekstin kontekstista, mitä tekstillä pyritään saamaan aikaan ja kenelle se on suunnattu. Tekstin osia ja kontekstia ei voi erottaa toisistaan.

Vesa Heikkinen johtava tekstintutkija. Kannattaa tututsua hänen kirjoituksiin, jota asia kiinnostaa.

Eroja muihin menetelmiin verrattuna.
Suurin ero on kontekstin vaikutus. Kirjoittajan tekemiin valintoihin.

Ei pyritä tekemän luokittelua eikä kokonaisuuksia.

Tulosten raportointi: haastavaa!!

Tyylit:

                             Subjektiivinen: vahvasti kantaaottava tyyli

                             Objektiivinen: virallinen, asiallinen, neuvova, tietävä (teknillinen tyyli)

Sävyt:

                             Virkakieli, asiantuntijakieli, kaupallinen kieli

Konteksti

                             Paikka, aika: kokous, potilas-lääkäritilanne, mainos, uutisjuttu, mielipide

Luotettavuus:

Ilmeisyyden periaate: tekstin mielekkyyden löytäminen. Ei saa olla ristiriiroja tekstin ja tulkinnan välillä.
Suositeltavaa olla useampi kuin yksi tutkija.


Todella hyviä artikkeleita aiheesta:

• Suhonen, Marjo & Paasivaara, Leena. (2014): Tekstianalyysi terveysalan projektien tutkimuksessa. Katsaus. Hallinnon Tutkimus 33 (4), 375-383.
• Suhonen M. ym. (2008). Tekstianalyysin mahdollisuudet ja käytännön sovellukset terveyshallintotieteellisessä tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 27 (2): 3-14.


TtT Marjo Suhonen (luennoitsija), Oulun yliopisto

(Kuva: https://pixabay.com/en/traffic-lights-problem-analysis-466950)

SPSS

Opintojakson osasena oli myös pienet SPSS harjoitukset. Mikäli SPSS on outo käsite, niin kyseessä on tilastollisen aineiston käsittelyyn ja analysointiin tarkoitettu ohjelma.

Opintojemme aikana meille on opetettu kyseisen ohjelman käyttöä ja olemme saaneet tehdä paljon erilaisia tilastollisia testejä harjoitusaineistoilla, joten perustuntuma ohjelman käyttöön meillä jo on olemassa. Huomasimme tosin, että komennot on aika helppo unohtaa, kun ohjelman käytössä on ollut taukoa. Pelastukseksemme onneksi koitui käytettävissä oleva perusopas, joten sen avulla kykenimme etenemään ja verestämään analysoinnin taitoja. Yksi verkosta saatavilla oleva SPSS:n suomenkielinen alkeisopas löytyy tästä.
Myös yleisesti blogimaailmaa lukemalla voi olla positiiviisia vaikutuksia myös opiskeluun, vaikka yleisesti ei blogeista tule luettua opiskeluun liittyvistä asioista. Tämän Andy Fieldin Discovering statistics using SPSS englanninkielisen opuksen kuvailtiin olevan jaoteltu osaamistason mukaan ja olevan helposti ymmärrettävä, joten laitettakoon vinkiksi myös tänne. Mitä ilmeisimmin kirjaa ei suomesta saa, mutta netistä sen saa edullisimmin täältä.