Sisällönanalyysi, Diskurssianalyysi ja Tekstianalyysi

(Kuva: http://www.lizcurtishiggs.com/finding-the-answers-you-need)

Sisällönanalyysi

Vanha menetelmä, kirkosta lähtöisin. Kirkollisisa oppeja analysoitu, että ovatko sopivia tarkoitukseen.  Vuonna -90 pidettiin tutkimusmenetelmäkokous, jossa käsiteltiin: mikä on sisällönanalyysi ja millä perustein? Kokouksessa päätettiin että se on hyvä tieteellinen menetelmä. Joskus törmää myös lähestymistapa käsitteeseem, mutta mieluummin sisällönanalyysi. Se on objektiivisesti kirjoitettua aineistoa. Kuvaa jotain tiettyä ilmiötä. Mitä malli tarkoittaa? Mitä sisällönanalyysillä voi tehdä?

Tarkoitus on kuvailla jotain tiettyä ilmiötä. Ei voida tutkia käsitteiden tai asioiden välisiä yhteyksiä, sillä ei voida ennustaa mitään. Voidaan vain kuvailla ilmiötä. Tuloksia voi pohtia, mutta ei voida yleistää. Ei voi tuottaa yleistettävää tietoa. Rakentaa malleja, käsitteitä, rakenteellisia malleja, syystä että sisällönanalyysillä muodostetaan tietty käsite ja niillä kuvaaminen ilmiötä. Voidaan väittää että käsiteet on yhteyksissä toisiinsa. Esim. Miten ihminen määrittää käsiteen?

Selittää jotain: esim hoitoon sitoutuminen, tuki, motivaatio: kun selitetään jotain motivaatio edistää hoitoon sitoutumista jne.

Induktiivinen ja deduktiivinen sisällönanalyysi

Erot: rajatapauksissa vaikeaa erottaa kumpi kyseessä. Kumpi valitaan? Pitää miettiä tutkimuksen tavoitetta, millainen aineisto? Nämä ohjaavat periaatteessa valintaa.

Tutkimus lähtee ”mustasta aukosta” joten siitä tulee tarve tutkia ja sen kautta syntyy tutkimusmenetelmät ja valinnat tutkimukseen liittyen.

Laadullinen tutkimus: mitä on? Lähtökohta voi olla väljä. Voit tutkia kulttuuria ja tietämättä yhtään mitä se on ja mitä siellä tapahtuu. Avoimen aineiston keruu. Tutkimussuunnitelma ja kysymykset voi muuttua tutkimuksen aikana. Haastetalla ja havainnoida.
Idea perustuu: ihmiset tuottavat heille tärkeitä asioita, joten sieltä syntyy tutkimuksen ideat.

Määrällinen tutkimus: mitä on? Prosessi erilainen kuiin laadullisessa. Määrällinen on aina deduktiivinen. Hyvin prosessimainen systeemi. Tiukat maneerit. Kyselyt, tilastolliset menetelmät. Ei ole sallittua muuttaa tutkimusta kuin laadullisessa. Testataan uusia käsitteitä, malleja, mittareita. 

Filosofinen ristiriita, miten voi yhdistää täysin erilaiseen tutkimusfilosofiaan yhdistää? Tässä on jakoa: osa on sitä mieltä, että hyvin voi ja osa on jyrkästi ei mieltä.

Sisällönanalyysin aineisto on kirjoitettua tekstiä. Esim. kirjoitettuessee, pöytäkirja. Mikä tahansa kirjoitettu teksti. Sille tehdään seuraavat asiat:

                             Supistaminen
                             Ryhmittely
                             Käsitteiden ryhmittelyä
                             Käsiteiden abstrakoiminen

Missään laadullisessa analyysissa ei ole tarkkaa ohjetta. Analyysin tekjän pitää olla tuttu aineistonsa kanssa, jotta hän pystyy tekemään analyysia, löytämään yhteyksiä käsitteiden välillä. 

Laadullisen tutkimuksen aineisto pitää lukea uudelleen ja uudelleen, koska se pitää olla tuttu. Koska siihen pitää palata siihen monta kertaa.
Analyysiyksikkö pitää valita ja itse päätät. Yksi teema toimii, mutta kokonaisuus tietää hankaluuksia. Valitsetko sekä tekstin (puhuttu) ja non-verbaalisen käyttäytymisen. Kuvaako teksti yksistään vai tarviiko ottaa mukaan non-verbaalia toimintaa. Vastausta tähän ei tiedetä, täytyy tehdä omanharkinnan mukaan.

Listaa koodit mitkä aineistosta on vastannut tutkimuskysymykseen. Koodien jälkeen aletaan tutkia, onko siellä yhteneväisyyksiä ja yhdistetään niitä ja annetaan alakäsitteelle nimi. Analyysi jatkuu alakäsitteiden yhdistämisellä. Onko alakäsitteissä samaa tarkoittavia asioita. Käsitteet nimetään, kun saadaan kategorisoitua.  

Deduktiivinen: Halutaan tutkia vaikka samoilla käsitteillä saatua dataa diabeetikoista, mutta halutaan samoja asioita astmaatikoilta, silloin voit käyttää deduktiivista sisällönanalyysia. Teemahaastattelu voi olla deduktiivista. Aikaisemman tutkimus tiedon hyväksi käyttöä. Kysytään suoraa tiettyyn aiheeseen liittyviä asioita, eikä lähdetä enää haastattelemaan alusta. Aineisto on erilainen eli siellä on jo loogisuutta ja tiettyä asiaa, mitä sieltä etsit. Analyysimatriisiin kirjoitetaan tekstistä löydetyt asiat. Tutkijalla on valmiina ajatus aineistosta, ja hän voi oletuksen kautta hakea tietoa tekstistä. Jos halutaan verrata on samanlaisia vaikka astmaatikoilla ja diabeetikoilla ja siitä johtopäätöstä. Poimitaanko me analyysimatriisiin vain ne asiat, jotka sinne on laitettu. Tutkittava alkaa puhumaan ns aiheen vierestä, niin mitä sille aineistolle tehdään? Tullaan siihen mikä on tutkimustarkoitus? (Deduktiivisen) Se ratkaisee kirjaatko ylös ne vai ei, menetätkö jotain ratkaisevaa tietoa. Tutkimuksen tarkoitus ja idea ratkaisee sen. 

Laadullisen tutkimuksen kvantifiointi: muutettu määrälliseen muotoon. Voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Kuinka moni puhuu tietystä alakäsitteen asiasta. Kaksi tapaa kvantifikoida aineisto. Kuinka monta kertaa asia ilmenee koko aineistossa ja toinen menetelmä: kuinka moni mainitsee asian aineistossa.

Miksi kvantifikoit aineiston ja mihin pyrit sillä, mikä sen idea on? Missä tuloksia käytetään? Liittyy tutkimuksen kysymykseen ja ideaan.

Yleisiä ongelmia: aloittaminen ja alkuun pääseminen. Seuraa ajatusta ja ohjetta, valitsee analyysiyksikön ja noudattaa sitä. Käsitteiden muodostaminen ja tulkitseminen. Saturoituminen

Raportointi: ajatus on kuvata ilmiötä käsitteiden ja teemojen avulla. Kuinka paljon suoria lainauksia voi käyttää? Lukijalle pitää osoittaa alkuperäisen aineiston yhteys tutkimukseen. Suorien lainausten määrä: yhdellä sivulla enemmän suoria lainauksia kuin omaa tekstiä. Et raportoi omaa tutkimusta vaan referoit alkuperäistekstiä. Looginen eteneminen. Kvantifikointi pitää kuvata raportissa. Tuloksissa kerrotaan ne tiedot. Raportoidaan ilmiötä, esim sairauden merkitystä kuvattiin näillä ja näillä asioilla. Kun asia on sanottu, se kuuluu ilmiöön, vaikka vain yksi olisi sen sanonut.

Molempia tarvitaan sekä induktiivista että deduktiivista. Pitää muistaa tutkimuksen tarkoitus ja tavoite. Molemmat yhtä haastavia. Vaatii sensitiivistä ja herkkää otetta.

(Kuva: http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Laadullisen-analyysi-ja-tulkinta)
Professori Helvi Kyngäs (luennoisija), Oulun yliopisto

Diskurssianalyysi

Diskurssi-sana on peräisin ranskan sanasta discours, joka tarkoittaa puhetta, juttelua, esitelmää tai jaarittelua. Discours on puolestaan peräisin latinan kielen sanasta discursus, joka tarkoittaa ympäriinsä juokseminen. Käyttäessämme kieltä konstruoimme eli merkityksellistämme ne kohteet, joista puhumme tai kirjoitamme. (Lehtonen 1996) Pieni avaus mitä on diskurssi. Käsiteenä jo vaikea ymmärtää. 

Sateenkaari käsite joten saadaan jonkinlainen käsitys asiasta.

Tarkastelee sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta, käytänteitä esim puheen tarkastelua, merkitys väitteiden toiminnan tarkastelua. Annetaan merkitys tilanteelle.

Pohjautuu sosiaaliseen konstruktiovismiin, ollaan kiinnostuttu kielestä ja sen merkityksestä. Millä tavoin tuodaan esille se miten puhutaan? Eri tapoihin puhua asiasta. Ei ominaisuuksia. Kieli nähdään tekemisenä ja kielellä tehdään asioita olemassa olevaksi.  Tutkija ei ole objektiivinen, vaan näkökulma mistä puhutaan ja tuodaan puhuttu asia todellisuuteen Aineiston ei tarvitse saturoitua, vaan yhdenlainen näyte todellisuudesta. Todellisuus on sosiaalisesti rakennettu. 

Sateenvarjokäsite: englantilainen koulukunta: vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa, koulukuntia jotka ottavat laajemmin kontekstin esiin esim ympäristöllisen, yhteiskunnallisen.

Laadullisen tutkimuksen paradigmat: tulkinnallinen ja kriittinen. Tarkoitus on saada aikaan muutosta yhteisöllistä toimintaa. Yritetään tuoda niitä käytänteitä esiin jotka esim vallan suhteita organisaatiossa. Jos tämä on huono käytänne, niin diskurssianalyysin tutkimuksen avulla voidaan muuttaa tätä.

Kaikenlainen kielen käyttö: tehdään merkitykselliseksi tätä maailmaa, voi olla kuitenkin muutakin kuin puhe. Valmis teksti, aineisto, internet aineisto. Se kertoo sen esim mitä julkisessa terveydenhuollossa haetaan, aika suorasti. Merkitys välitteistä toimintaa.

Esimerkkejä teksteinä luettavista aineistoista voivat olla:

• Haastattelut ja muu puhuttu aineisto
• Ei-puhuttu aineisto kuten ilmeet, eleet, ulkoasu jne.
• Artefaktit ja fyysiset tilat kuten tuotteet, esineet, kuvat, rakennukset, tilat jne.
• Elokuvat, televisio-ohjelmat, videot
• Muu median ja internetin tuottama aineisto kuten artikkelit, sarjakuvat, mainokset, ilmoitukset..
• Alan oppikirjat ja muu alan kirjallisuus
• Arkistojen aineistot
• Aineistot kuten vuosikertomukset, esitteet, asiakirjat, tiedotteet, muistiot jne.

Lähtökohdat

Kielenkäyttö rakentaa todellisuutta

Keskenään kilpailevat merkityssysteemit

Merkityksellinen kielenkäyttö: konteksti, käytänteet jotka on konteksti sidonnaisia (toimitaan vain tietylä tavalla)

Toimijat kiinnittyvät merkityssysteemeihin: identiteetin luo ihmiselle?

Puheen käytön perusteella ja sen seurauksena vakiintuneiden tavan käytänteitä-> analyysilla voidaan nostaa esiin tällaisia asioita. Millä tavalla käyttäytyminen/käytänne vaikuttaa meidän tapaan hoitaa asioita. Tullaan tietoiseksi tällaisista, joten voidaan muuttaa niitä.

Merkitysvälittäinen toiminta: miten tuotetaan maailmaa? On olemassa myös fyysinen todellisuus, mutta ei ole mahdollista tarkastella sosiaalisia yhteyksiä, koska meillä pitää olla merkityksiä asioille, joita toteutamme.

Rakennetaan/uusinnetaan kulttuuria ja kielen merkitystä. Yhden yksilön merkitys?

Toimijoiden kiinnittyminen merkityssysteemeihin. 

Objekti: asia mitä tutkitaan.
Käsitteet: minkälaisia käsitteitä käytetään yhteyksissä-> identifoimaan asiakkaasta käsitteitä, niitä eri näkökulmia tuodaan esiin esim asiakkuuden toimimisen rajoja. Subjektipositiot kuuluu diskurssianalyysin.

Reailisoituu tekstissä, puheissa, valokuvissa.
Sisältää toimijat. Lainata toisista diskursista.

Analyysin tekeminen: pieniä paloja, ei teemoja, ei sisältöjä eroteta aineistosta.

(Kuva: https://metodix.fi/2014/05/19/lamsa-diskurssianalyysi-empiirisen-tutkimuksen-nakokulmasta)

TtM Nina Lunkka, luennoitsija
Lehtonen, M. 1996. Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.

Tekstianalyysi

Aineiston analyysimenetelmänä

Millaisia aineistoja voidaan käyttää tekstianalyysissa. Kohdistuu tekstiin esim päiväkirja, potilasasiakirja. Tekstianalyysiin sopii melkein mikä vain teksti. Riittävä aineisto koko riippuu mitä aikoo tutkia. Jos ajatuksena tulkita tyylejä tai sävyjä tekstistä: isompi aineisto. Jos tiettyjä sanoja: pieni aineisto. Oman harkinnan mukaan. Kun uutta ei enää löydy niin aineisto alkaa olemaan riittävä. Kun aineisto on kasassa-> aletaan tekemään tulkintaa. Tutkijan omalla ajattelulla on hvin iso vaikutus. Epäsuoria tulkintoja analysoidaan tekstistä. Kohteena on jotain muuta kuin ne sanat, tekstin rivien välistä nousevat asiat. Tulkinnat eivät voi perustua omaan oletukseen vaan pitää esimerkin avulla tulkinta näyttää todeksi. Ei voi MuTu tuntumalla tehdä analyysia.

Tekstianalyysia käytetään toisten menetelmien tukena. Asia suodattuu aina kirjoittajan kautta. Esim uutinen suodattuu kirjoittajan ajatusten kautta ja ollaan tekstianalyysissa kiinnostuttu kirjoittajan suodatuksesta. Kirjoittamisen kautta voi välittää sellaisia asenteita mitä ei välttämättä itse huomaakaan. Ollaan kiinnostutte myös tekstin kontekstista, mitä tekstillä pyritään saamaan aikaan ja kenelle se on suunnattu. Tekstin osia ja kontekstia ei voi erottaa toisistaan.

Vesa Heikkinen johtava tekstintutkija. Kannattaa tututsua hänen kirjoituksiin, jota asia kiinnostaa.

Eroja muihin menetelmiin verrattuna.
Suurin ero on kontekstin vaikutus. Kirjoittajan tekemiin valintoihin.

Ei pyritä tekemän luokittelua eikä kokonaisuuksia.

Tulosten raportointi: haastavaa!!

Tyylit:

                             Subjektiivinen: vahvasti kantaaottava tyyli

                             Objektiivinen: virallinen, asiallinen, neuvova, tietävä (teknillinen tyyli)

Sävyt:

                             Virkakieli, asiantuntijakieli, kaupallinen kieli

Konteksti

                             Paikka, aika: kokous, potilas-lääkäritilanne, mainos, uutisjuttu, mielipide

Luotettavuus:

Ilmeisyyden periaate: tekstin mielekkyyden löytäminen. Ei saa olla ristiriiroja tekstin ja tulkinnan välillä.
Suositeltavaa olla useampi kuin yksi tutkija.


Todella hyviä artikkeleita aiheesta:

• Suhonen, Marjo & Paasivaara, Leena. (2014): Tekstianalyysi terveysalan projektien tutkimuksessa. Katsaus. Hallinnon Tutkimus 33 (4), 375-383.
• Suhonen M. ym. (2008). Tekstianalyysin mahdollisuudet ja käytännön sovellukset terveyshallintotieteellisessä tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 27 (2): 3-14.


TtT Marjo Suhonen (luennoitsija), Oulun yliopisto

(Kuva: https://pixabay.com/en/traffic-lights-problem-analysis-466950)