Grounded Theory

Oletteko joskus kuulleet vanhan suomalaisen sananlaskun: "Rakkaalla lapsella on monta nimeä"?

Kyseinen sananlaskun merkityksen voi liitää myös Grounded Theory tutkimusmenetelmään, sillä sitäkin kutsutaan useilla eri nimillä: Aineistopohjainen tai  aineistolähtöinen teoria, grounded teoria, perusteellisen tulkinnan metodologia tai teoria, ankkuroitu teoria...

Kuten nimestä Grounded theory voidaan päätellä se kertoo uuden teorian luomisesta tai sen esiin tuomisesta, joka tehdään tutkimusaineiston pohjalta, aineistolähtöisesti. Teoriaa ei kuitenkaan testata käytännössä.

Tätä menetelmää voidaan soveltaa laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusmenetelmän "löytymisestä" 1960-luvulta saakka se on jatkanut kehittymistään ja eritytymistään. Perustajatutkijat Barney Glaserin ja Anselm Straussin välirikon jälkeen tiettyjä lainalaisuuksia on metodiin kuitenkin muotoutunut. Glaserilainen 'koulukunta', jossa tutkimus sisältää ainoastaan laadullista tutkimusta ajattelee, että tutkija ei esimerkiksi saa perehtyä aikaisempaa tietoon ja näin saada sieltä vaikutteita, jotka vaikuttaisivat tutkimusprosessiin.  Straussilaisessa 'koulukunnassa' on sallittumpaa tutustua kirjallisuuteen tutkimusprosessin eri vaiheissa. 

Grounded theory tutkimusmenetelmää voi ajatella käytettävän, jos tutkittavasta ilmiöstä ei tiedetä paljoa, eikä siitä ole olemassa jäsentynyttä teoreettista tietoa. Toisaalta jos tutkija on kiinnostunut ihmisten välisistä suhteista, sosiaalisista ja  vuorovaikutuksellisista prosesseista, tulee tämä tutkimusmetodi kysymykseen. Aineistoa voi hankkia esimerkiksi haastattelemalla, havainnoimalla tai dokumenteista mutta aineiston kokoa ei kuitenkaan voida ennalta määrittää.  Tavoitteena on, että aineisto saturoituu analyysin edetessä, joka alkaa jo ensimmäisen aineiston hankinnan jälkeen.

Analysoidessaan aineistoa tutkijan tehtävä on kirjoittaa muistiinpanoja, jotka oikeastaan kuvastavat tutkijan omaa ajatuksten virtaa ja huomioita. Kyseessäs on luova prosessi, jossa tutkittava ilmiö alkaa muodostua teoreettiseen muotoonsa. Itse teoria keskittyy juuri siihen, miten yksilöt toimivat itse ilmiön kanssa. Analyysin aikana tutkija tunnistaa erilaisia kategorioita ja kytkee niitä. Mikäli täydentäviä tietoja tarvitaan ne kytketään jo muodostuneihin kategorioihin. Analyysissä edetään avoimesta kategoria koodauksesta niiden ominaisuuksien valikoivaan koodaukseen eli aineiston ryhmittelyyn jatkaen kohti teoreettista koodausta. Teoria voidaan lopulta raportoida käsitteellistettynä kertomuksena.

Lähteet: 

Pesonen HM (2017) Grounded theory. Luento 1.2.2017. 

Birks M & Mills J (2015) Second edition. Grounded theory a practical quide. SAGE publications ltd. London.