Tulevaisuudentutkimus

Muistatteko lapsuudestanne omat kuvitelmanne esimerkiksi siitä, missä ammatissa toimitte ollessanne aikuisia? missä asutte? ja oletteko perheellisiä? 

Onko meillä ihmisillä tarve ennustaa erilaisia malleja siitä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa?

Mitä ilmeisimmin mallien rakentaminen on kuulunut ihmisyyden luonteeseeen jo kauan, sillä olemme varmasti kaikki kuulleet tulevaisuuden ennustamisesta tähdistä, käden viivoista, teelehtien asettumisesta kupin pohjalle, kristallipallosta jne. Toisaalta unelmat ja ajatukset omasta elämänpolusta puhuvat vahvasti sen puolesta, että tulevaisuus on kiehtonut  meitä aina. 

Tulevaisuudentutkimuksen alullepanevana voimana voitaneen pitää HG Wellsiä, joka vuonna 1932 käytti ensimmäistä kertaa käsitettä kaukokatseisuus 'foresight'. 

Käsite 'Futurology" puolestaan on määritelty 'tulevaisuudentutkimukseksi', jota ehdottaneeksi tuli saksalainen professori Ossip K. Flechtheim 1940 luvun puolivälin tienoilla kirjoittaessaan teoksen 'Teaching the Future'. 

Tulevaisuudentutkimus ei kuitenkaan tarkoita tulevaisuuden ennustamista sen yliluonnollisessa merkityksessä. Tulevaisuudentutkimus on paremminkin ennakoivaa ja se voi paljastaa erilaisia polkuja ja toimia, jotka voidaan toteuttaa. Futuristit yleensä tutkivat kolmea erilaista futuuria /tulevaisuutta. 

1) mahdollisia tulevaisuuksia, jotka saattavat tapahtua

2) todennäköistä futuuria, jotka todennäköisemmin tapahtuu

3) parempaa futuuria, jotka ovat toivottavia 

Futuristit tutkivat esimerkiksi: elämäntyylien muuttumista tai he esittävät huolensa globaalisesti ihmisten hyvinvoinnista. Myös tulevien sukupolvien selviytymisestä maailmassa futuristit ovat esittäneet omia tutkimuksiaan. Futuristit eivät niinkään ole kiinnostuneitä välittömästi lähellä olevasta tulevaisuudesta, vaan yleensä näkymä voi suuntautua esimerkiksi 50 vuoden tai 200 vuoden päähän. 

SITRA eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Sitran julkaisemat trendilistat eivät kuitenkaan akateemista tulevaisuudentutkimusta. Kyseessä on erilaisten visioiden, tulvaisuuskeskustelujen ja näkökulmien yhteen kokoaminen yleistajuiseen sekä käytettävään muotoon. 

Tulevaisuudentutkimuksessa käytetään erilaisia teoreettisia malleja ja tekniikoita. Ne ovat peräisin eri aloilta kuten: talouden, sosiologian, historian, tekniikan, matematiikan, psykologian, fysiikan, biologian ja teologian aloilta. Tekniikoina käytetään esimerkiksi Delfoi-kyselyjä, kyselyitä ja galluppeja. Näissä menetelmissä luotetaan yksilöiden omaan perehtyneisyyteen tai yksilön yleiseen kokemukseen päästä yhteisymmärrykseen tulevista vaihtoehdoista suhteessa tulevaisuuteen. Tilastollisia menetelmiä kuten ekstrapolointi, cross-impact analyysi, regressio tai korrelaatio tekniikoita käytetään tukemaan ennakoituja tulevaisuuden ennustuksia.  

Mikäli kiinnostuit tulevaisuudentutkimuksesta, suosittelemme tutustumaan Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Kyseessä on monitieteinen akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka johtoajatuksena on vastuullinen ja kestävä tulevaisuus. Keskuksessa tuotetaan näkemyksellistä tulevaisuudentietoa, jonka tavoitteena on antaa välineitä vastuulliseen päätöksentekoon ja herättää yhteiskunnallista keskustelua. Tutkimuksen kohteena on vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja niihin sisältyvät haasteet ja mahdollisuudet.

LÄHTEET:

FERN Foresight Education and Research Network. (2010). Glossary

Freed P & Mclaughlin  D (2011) Futures thinking: Preparing Nurses to Think for Tomorrow. Nursing Education Perspective. Vol. 32(3) 173–178.

Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx

Slaughter, R. (2004) Futures beyond dystopia: Creating social foresight. New York: Routledge.

Wikipedia: Future studies: https://en.wikipedia.org/wiki/Futures_studies.