SISÄLTÖ
1. JOHDANTO
2. TUTKIMUKSEN TAUSTA
3. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ
4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
4.1 Tiedonantajien rekrytointi
4.1 (Täsmä)ryhmäteemahaastattelu
4.2 Induktiivinen sisällönanalyysi
4.3 Tutkimustulosten raportointi
5. TUTKIMUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT
6. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
7. TUTKIMUKSEN AIKATAULU JA RAHOITUS
LÄHTEET
LIITEET
1. JOHDANTO
Sebrin ym. (2016) mukaan lähes kaikilla oppilailla on tänä päivänä oppitunneilla mukanaan
erilaisia tietoteknologisia välineitä (kannettavia tietokoneita, kännyköitä, taulutietokoneita).
Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista noin 90 %:lla oli oppitunneilla mukanaan
puhelin, 77 % näistä oli älypuhelimia. 62 % opiskelijoista hyödynsi puhelintansa
pääsääntöisesti vain itsensä viihdyttämiseen. Kannettavia tietokoneitaan opiskelijat hyö-
dynsivät useammin muistiinpanojen tai muiden koulutehtävien tekemiseen (Sebri ym.
2016.) Connorsin & Tallyn (2015) mukaan, mitä enemmän opettajat hyödyntäisivät tietoteknologiaa
opetuksessaan, sitä paremmin he huomaisivat sen tuomat edut. Tietoteknologian
järkevällä soveltamisella on oppimisprosessin näkökulmasta huomattu olevan positiivisia
vaikutuksia oppimiseen (Sormunen & Saaranen 2015).
Celikkan ym. 2011 sairaanhoitajaopiskelijoille toteutetun tutkimuksen tulokset osoittivat,
että ne opiskelijat, joille elektrokadriografian (EKG) käyttöä opetettiin hyödyntämällä videoyhtyettä
ja todellista potilasesimerkkiä osoittivat korkeampaa tietämystä EKG:n käytöstä
kuin vertailuryhmä, joka sai perinteistä luento-opetusta. Tämä tutkimus osoitti, että
visuaalinen stimulaatio esimerkiksi videoyhteyttä hyödyntämällä, sekä vuorovaikutuksella
voi olla avainasemassa oppimisessa ja tiedon hankinnassa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä
opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa.
Tavoitteena on kuvailla tekijöitä jotka vaikuttavat opiskelijoiden omien tietoteknologisten
välineiden hyödyntämiseen opetuksessa joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä
opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa.
Tavoitteena on kuvailla tekijöitä jotka vaikuttavat opiskelijoiden omien tietoteknologisten
välineiden hyödyntämiseen opetuksessa joko positiivisesti tai negatiivisesti.
2. TUTKIMUKSEN TAUSTA
Tieto ja viestintäteknologia (ICT) on tuonut mukanaan muutoksia myös opetukseen ja
muuttaa opetusmenetelmiä ja opettajien osuutta opetuksessa. Opettajien pitäisi kehittää
opiskelijakeskisyyttä opetuksessa, muodostaa opiskelijaan huolehtiva ja omakohtainen
suhde ja kehittää koko ajan ammattitaitoaan ja säännöllisesti syventää tietouttaan. Opiskelijoilla
pitää olla aloitekykyä opiskeluun, olla itsenäisiä, uteliaita, olla motivoituneita
tarkoituksenmukaiseen ja yhteistoiminnalliseen opiskeluun. Tieto- ja viestintäteknologia
luo tätä tukevan ympäristön näille ja mahdollistaa erilaisia tapoja oppia. Mahdollistaa
monia erilaisia oppimismahdollisuuksia oikein käytettynä, yhdistää erilaisia ryhmiä ja
heidän toimintoja. (Wadmany & Kliachko 2014.)
Nykyaikana opiskelijat ovat hyvin liikkuvia, paljon elävämpiä eikä heillä ole kärsivällisyyttä
olla paikoillaan ja odottaa. He haluavat heti mielihyvää, siksi on jouduttu keksimään
ratkaisuja perinteisen pedagogiikan rinnalle. Opiskelijoiden rooli oppija on muuttunut,
ja digipedagogiikka herättää sisäitä motivaatiota. Opettajan tehtävä on rohkaista
opiskelijoita yhdessä oppimaan ja käyttämään heidän voimavarojaan saavuttaakseen erilaisia
tavoitteita oppimisessa. (Wadmany & Kliachko 2014.)
Alastuey & Laborda (2016) tutkimuksessa opiskelijoiden (70%) näkökulmasta teknologiaa
opetuksessa ei hyödynnetä tarpeeksi opetuksessa, kuitenkin se on kasvamassa.
Opiskelijoiden mielestä teknologisten välineiden/sovellusten käyttö opiskelussa hyödyttää
oppimista enemmän kuin niitä ei käytettäisi, opiskelu on enemmän interaktiivista,
yhteisöllistä oppimista ja enemmän mielekkäämpää oppimista.
Kuitenkin Axley:n (2008) tutkimus osittaa, että opiskelijoiden ja opettajien välillä on
ristiriita. Kuitenkin teknologian käyttö opetuksessa kasvaa koko ajan ja tulee kasvamaan.
Opiskelijat ovat ns teknologia sukupolvea ja heidän joukkonsa kasvaa koko ajan,
joten opetuksen on vastattava heidän tarpeisiinsa.
3. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä
opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Tavoitteena
on kuvailla tekijöitä jotka vaikuttavat opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden
hyödyntämiseen opetuksessa joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Tutkimustehtävät:
1. Kuvata sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä opiskelijoiden
omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opeuksessa
2. Kuvata niitä tekijöitä jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti
opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämiseen
opetuksessa
4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tutkimus on taustafilosofialtaan laadullinen tutkimus. Laadullista lähestymistapaa tukemaan
aineistonkeruu muodoksi valikoitui haastattelu ja aineiston analyysiksi induktiivinen
sisällön analyysi.
4.1 Tiedonantajien rekrytointi
Tutkimuksessa on tarkoitus haastatella kahden ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden
opettajia. Tutkimukseen valikoituneet ammattikorkeakoulut ovat Oulun ammattikorkeakoulu
sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Molemmista ammattikorkeakouluista
on lähtökohtaisesti tavoitteena haastatella kahdeksaa (8) sairaanhoitajaopiskelijoiden
opettajaa.
Haastattelujen sopimiseksi lähestytään ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajaopiskelija
opettajien esimiehiä, jotta saadaan tietoon opettajien yhteystiedot. Esimiesten kanssa sovitaan
haastattelujen toteuttaminen opettajien työaikana, jotta haastatteluun osallistuminen
on mahdollisimman helppoa. Lisäksi esimiesten kanssa sovitaan haastattelujen toteuttaminen
nimenomaisessa ammattikorkeakoulussa. Haastattelua varten pyydetään jokin
sopiva tila tutkijoiden käyttöön. Tälläkin pyritään varmistamaan haastatteluun osallistumisen
sujuvuus. Yhteystiedot saatuaan tutkijat lähestyvät opettajia henkilökohtaisesti
puhelimitse sekä tarvittaessa sähköpostitse varsinaisten haastattelujen ajankohtien varmistamisessa
sekä sopimisessa. Yhteydenoton jälkeen tutkijat lähettävät haastatteluun tuleville
tietoa tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta sähköpostitse. Sähköpostin liitetään tutkimukseen
osallistumisen suostumuskaavake. Suostumuskaavakkeeseen pyydetään allekirjoitus
haastattelujen yhteydessä (Hirsjärvi & Hurme 2000).
Tiedonantajiksi päätyvien sairaanhoitajaopiskelija opettajien tulee olla päätoimisia opettajia
ja heillä tulee olla pedagoginen pätevyys. Pätevyys voi olla hankittu joko maisterin
5
tutkinnolla pedagogisella pätevyydellä tai ammatillisen opettajakorkeakoulun tuomalla
opettajan pätevyydellä. Opettajien työkokemuksen pituutta ei rajata tässä yhteydessä millään
tavalla. Opettajalla voi olla joko vähäinen työkokemus tai useiden vuosien mukana
tuoma työkokemus opettajan ammatista.
4.1 (Täsmä)ryhmäteemahaastattelu
Laadullisen aineiston keruumenetelmäksi valikoitu ryhmäteemahaastattelut (focus group
eli täsmäryhmä). Ryhmäteemahaastattelu sopii määrällisesti pienelle joukolle haastateltavia
(Miller & Glassner 2016). Täsmäryhmähaastatteluissa jäsenet kutsutaan haastatteluun
ja heidän on valittu tietystä joukosta (Polit & Beck 2012). Täsmäryhmään valikoituneiden
henkilöiden näkemyksillä on vaikutusta tarkasteltavan olevaan ilmiöön (Hirsjärvi
ym. 2009, Mäntyranta & Kaila 2008, Hirsjärvi & Hurme 2000). Täsmäryhmäteemahaastatteluja
sovitaan sen mukaan, että paikalla olisi kerrallaan vähintään 2-3 sairaanhoitajaopiskelijoiden
opettajaa. Näin ollen haastattelukertoja on yhteensä 3-4 per ammattikorkeakoulu.
Yksittäistä haastattelua varten varataan aikaa kaksi (2) tuntia. Haastattelut nauhoitetaan
Samsung Galaxy S6 matkapuhelimeen asennetulla Voice Recorder (versio
2.0.11) mobiilisovelluksella. Lähtökohtaisesti ryhmähaastattelujen etuna voidaan pitää
tiedon karttumista tutkittavan ilmiön ympärillä nopeammin, verrattuna yksilöhaastatteluihin.
Ongelmana puolestaan voidaan nähdä dominoivien haastateltavien läsnäolo. Tällöin
tutkijoiden rooli haastattelijoina korostuu, että hiljaisempienkin haasteltavien ääni
saadaan kuuluviin (Hirsjärvi & Hurme 2000).
Haastattelumuodoksi valikoitui teemahaastattelu, sillä tutkijat ovat kiinnostuneet sairaanhoitajaopiskelija
opettajien näkemyksistä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden
hyödyntämisestä opetuksessa. Opiskelijoiden omien tietoteknologisten laitteiden
hyödyntäminen opetuksessa jaotellaan eri teemoihin haastattelun sisällä, jotta mahdollistetaan
ilmiön kannalta oleellisten tekijöiden esiintulo. Näin ollen teemahaastatteluissa eli
puolistrukturoiduissa haastatteluissa edetään keskeisten etukäteen valittujen teemojen
sekä niitä tarkentavien kysymysten avulla. Tarkentavat kysymykset teemojen sisällä py-
6
ritään muotoilemaan siten, että lopputulokseksi saadaan rikas ja yksityiskohtainen aineisto
ilmiöstä, ei pelkkiä ”ei” ja ”kyllä” vastauksia (Polit & Beck 2012.) Ei ole olemassa
määritelmää sille, pitääkö haastattelusta toiseen toistaa kysymykset täsmälleen samanlaisia,
jolloin yhdenmukaisuuden aste saattaa vaihdella haastattelusta toiseen (Tuomi & Sarajärvi
2008, Hirsjärvi ym. 2009). Tässä tutkimuksessa haastattelujen kysymyksiä ei toisteta
täsmälleen samanlaisia haastatteluista toiseen. Liitteessä 1 on kuvattuna teemahaastattelurunko.
Ensimmäinen täsmäryhmäteemahaastattelu toimi esihaastatteluna, ja sen
jälkeen teemahaastattelun runkoa hiotaan tarvittaessa (Hirsjärvi & Hurme 2000).
Lähtökohtaisesti tutkimukseen on tarkoitus haastatella kahdeksaa (8) sairaanhoitajaopiskelijoiden
opettajaa per ammattikorkeakoulu. Haastattelujen kanssa edetään aineiston saturaation
ohjaamana. Mikäli haastatteluaineisto ei ole tutkijoiden mielestä saturoitunut
riittävästi, haastateltavien määrää lisätään. (Hirsjärvi & Hurme 2000 & Polit & Beck
2012.) Saturaatiolla tarkoitetaan aineiston kyllääntymistä, eli tilannetta jolloin aineisto
toistaa itseään eikä haastattelujen lisäämien tuo enää esiin uusia tekijöistä ilmiöstä. Saturoitumisen
arvioiminen tässä yhteydessä edellyttää tutkijoilta tutkittavan ilmiöön perehtymistä
kirjallisuuden kautta, jotta tutkijoille muodostuu ennen haastattelujen aloittamista
jokin ennakkokäsitys ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2009.)
4.2 Induktiivinen sisällönanalyysi
Nauhoitetut haastattelut kirjoitetaan puhtaaksi eli litteroidaan sana sanalta tekstiksi (Hirsjrävi
& Hurme 2000 & Polit & Beck 2012). Haastattelut puretaan puheen tarkkuudella
sanoiksi. Äänenpainoja, huokauksia, naurahduksia tms. ei nimenomaisessa tutkimuksessa
litteroida tekstiin, sillä tekstistä ei ole tarkoitus tehdä esimerkiksi keskusteluanalyysiä
(Hirsjärvi & Hurme 2000.) Varsinainen aineiston analyysi tehdään litteroidusta tekstistä.
'
Tutkimuksessa hyödynnetään aineistolähtöistä sisällön analyysiä eli induktiivista analyysiä.
Induktiivisella sisällön analyysillä tarkoitetaan aineiston ehdoilla etenevää analyysia
7
(Kyngäs ym. 2011.) Tutkijat tutustuvat litteroituun aineistoon huolellisesti ennen varsinaista
analyysiä. Analyysiyksikkönä käytetään lausumaa, mutta se voisi olla myös esimerkiksi
sana tai ajatuskokonaisuus (sisältäen useampia lauseita) (Neuendorf 2002, Elo
& Kyngäs 2008, Tuomi & Sarajärvi 2009). Tutkijat koodaavat aineiston ja sen kautta
muodostuneet pelkistetyt ilmaisut poimitaan aineistosta erilleen. Pelkistettyjen ilmaisujen
etsimistä ohjaa tutkimuskysymys sairaanhoitaja opettajien näkemyksistä opiskelijoiden
omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Pelkistettyjen ilmaisujen
kerääminen tehdään Excell tiedostoon. (Elo &Kyngäs 2007, Tuomi & Sarajärvi
2009.)
Aineiston ryhmittely eli klusterointi seuraa pelkistämistä. Klusteroinnissa exceliin koodatut
pelkistetyt ilmaisut, esimerkiksi ilmaisten tietoteknologisten sovellusten hyödyntämisen suhteen, ryhmitellään eroavaisuuksien tai samankaltaisuuksien mukaan. Tämän
myötä tutkimusaineisto tiivistyy, sillä samaa asiaa kuvaavat ilmaisut kootaan luokaksi,
joka nimetään sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Ryhmittelyn jälkeen tutkijat lähtevät abstrahoimaan
ainestoa, jolloin valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä.
Abstrahointia voidaan jatkaa niin kauan kuin se on aineiston sisällön näkökulmasta
mahdollista. Alakategoriat sekä niitä yhdistävät yläkategoriat muodostuvat abstrahoinnin
edetessä, kunnes muodostuu tutkimuskysymykseen vastaavia yhdistäviä luokkia (Elo &
Kyngäs 2008, Tuomi & Sarajärvi 2009.) Tutkijat kuvaavat sisällön analyysissa muodostuneet
käsitteet, teemat sekä kategoriat käsitejärjestelmän avulla (Tuomi & Sarajärvi
2009). Laadullisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu syklimäinen sekä kehämäinen tutkimusaineiston
analysointi. Tutkijat ovat varautuneet siihen, että tutkimustehtävät tarkentuvat
tai jopa muuttuvat tutkimuksen edetessä sekä aineiston tullessa tarkemmin tutuksi
(Tuomi & Sarajärvi 2009.)
4.3 Tutkimustulosten raportointi
Aineiston analysoinnin jälkeen tutkimustulokset on tarkoitus raportoida artikkelina Nursing
Education perspectives vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa. Kyseisen julkai-
8
sun jufo-luokitus on 1. Julkaisu asettuu tieteellisten tutkimustulosten julkaisemisessa perustasolle
(Julkaisufoorumi 2017.) Tutkijat kirjoittavat artikkelin yhdessä, mutta ohjaajan
avustuksella sekä hänen ohjeita noudattaen. Tulosten julkaisukieli on englanti, joten ennen
artikkelin lähettämistä julkaisua varten arvioitavaksi, sitä käytetään Oulun yliopiston
kielikeskuksessa kielenhuollossa. Tutkimustulosten raportoinnissa noudatetaan Nursing
Education Pespectives -lehden kirjoitusasun ohjeistusta.
Tutkijat ovat Oulun yliopiston opiskelijoita, joten sen lisäksi, että tutkimustulokset raportoidaan
artikkelina, tulee kokonaisuudesta koostaa lyhyt kirjallinen yhteenveto-osa. Yhteenveto-osan
runkona hyödynnetään hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Laadittu yhteenveto-osa
tallennetaan Saltika-järjestelmään rajatulla lukunäkyvyydellä. Tutkijat sitoutuvat
jatkamaan artikkelin kirjoitusprosessia myös valmistumisen jälkeen, mikäli vastaanottava
lehti vaatii lähetettyyn käsikirjoitukseen muutoksia. (Oulun yliopisto 2017.)
5. TUTKIMUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT
Tutkijat pyrkivät noudattamaan kaikissa tutkimuksen eri vaiheissa parhaan kykynsä mukaan
tutkimuseettisen toimikunnan (TENK) ohjeita hyvän tieteellisen toiminnan periaatteista.
Tutkijat raportoivat kaikki työvaiheet ja tulokset sellaisenaan vääristelemättä sekä
välttävät vilpillisiä ilmaisuita. Tutkijat pyrkivät kaikissa työvaiheissa rehellisyyteen, huolellisuuteen
sekä tarkkuuteen tieteellisen tiedon avoimuutta kunnioittaen (TENK 2012.) Tutkijat hankkivat tarvittavat tutkimusluvat Oulun seudun ammattikorkeakoululta sekä
Metropolia ammattikorkeakoululta. Tutkimusasetelma on sellainen, että eettisen toimikunnan
lausuntoa ei tarvitse pyytää. Kyseessä ei ole lääketieteellinen tutkimus (Laki lää-
ketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999.)
Haastateltavien sairaanhoitaja opettajien anonymiteetti suojataan tutkimuksen kaikissa
vaiheissa. Haastattelut ovat vapaaehtoisia. Sairaanhoitaja opettajia informoidaan ennen
suostumuksen pyytämistä tutkimuksen kulusta (muun muassa tutkimuksen nauhoittamisesta)
ja tarkoituksesta sekä kerrotaan osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Lisäksi sairaanhoitaja
opettajille kerrotaan mahdollisuudesta keskeyttää tutkimus missä vaiheessa tahansa,
(niin halutessaan). Informaation saatuaan sairaanhoitaja opettajia pyydetään allekirjoittamaan
suostumuskaavake (tietoinen suostumus). (Munhall 2001, Polit ym. 2001,
TENK 2012.)
Tutkijat säilyttävät haastatteluaineiston sähköisessä muodossa. Tutkimusaineistoon liittyvät
tiedostot suojataan salasanalla. Litteroidusta aineistosta ei käy ilmi tutkittavien henkilöllisyys.
Tutkijat eivät luovuta tutkimusaineistoa ulkopuolisten käyttöön missään vaiheessa.
Tutkimustulosten julkaisun jälkeen haastattelut sekä niistä kertynyt litteroitu aineisto
hävitetään asianmukaisesti.
6. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
Tutkija pyrkivät Lincolnin ja Cuban (1985) luoman kriteeristön mukaisesti omilla toimillaan
tutkimuksen eri vaiheissa varmistamaan tutkimustulosten uskottavuutta, luotettavuutta,
vahvistettavuutta sekä siirrettävyyttä. (Polit & Beck 2012.) Uskottavuuden vahvistamisen
näkökulmasta tutkijat pyrkivät kuvaamaan aineiston hankintaan, aineiston kä-
sittelyyn sekä induktiiviseen sisällönanalyysiin liittyvät eri työvaiheet sekä tutkimustuloksiin
johtavat päätelmät mahdollisimman tarkasti. Ryhmäteemahaastattelujen ajankohta,
osallistujamäärä, kesto sekä litteroidun aineiston määrä ja laatu kuvataan tutkimustulosten
yhteydessä. Lisäksi induktiivisen sisällönanalyysin eteneminen ilmaistaan visuaalisesti
kuvioiden avulla, jotta tutkimustulosten analyysi tulee läpinäkyväksi. Työvaiheiden
tarkka auki kirjoittaminen vahvistaa myös tulosten luotettavuutta, jolloin toisella tutkijalla
on mahdollista päätyä samoihin tutkimustuloksiin toistamalla samat työvaiheet samankaltaisissa
olosuhteissa samankaltaisille osallistujille (Polit & Beck 2012.)
Tutkijat pyrkivät lisäämään tutkimustulosten vahvistettavuutta mahdollisimman objektiivisella
suhtautumisella aiheistoon. Tutkijat pyrkivät mahdollisimman huolelliseen litterointiin,
jotta haastateltavien puhe ei saa eri merkitystä tekstiksi muutettuna. Lisäksi tutkijat
eivät siirrä omia odotuksia tai ennakko-oletuksia aineistoon, tai kirjoita sitä puhtaaksi
”siistien”, jotta saisi tietyn tyyppisiä tuloksia aikaiseksi. Varsinaisia tutkimustuloksia
raportoidessa käytetään mahdollisuuksien mukaan tekstinäytteitä alkuperäisestä aineistosta,
tukemaan tutkijoiden päätelmiä ilmiöstä (Polit & Beck 2012.)
Tutkimustulosten siirrettävyyden näkökulmasta tutkijat pyrkivät kuvamaan tutkimusaineiston
mahdollisimman tarkasti, jotta voidaan arvioida tulosten siirrettävyys sekä käyttökelpoisuus
toisissa tutkimusasetelmissa tai toisenlaisilla tutkittavilla. Konteksti on kuitenkin
hyvin rajattu, linkittyen sairaanhoitaja opettajien näkemyksiin, joten sellaisenaan
tulokset eivät ole siirrettävissä esimerkiksi kokonaan toisen tieteenalan (esimerkiksi
kauppatieteet) opettajien näkemyksiä vastaamaan. Lisäksi kuvattavat positiivisesti tai ne-
11
gatiiviesti vaikuttavat tekijät opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisessä
opetuksessa keskittyvät vain kahteen ammattikorkeakouluun, joten tulokset
sellaisenaan eivät ole siirrettävissä koskemaan esimerkiksi kaikkia Suomen ammattikorkeakouluja
(Polit & Beck 2012.)
Menetelmän pätevyyden näkökulmasta, tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tutkimiseen,
eli sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemysten kuvaamiseen, on haastattelu sopiva.
Ja teemahaastattelun avulla saadaan aineistoa kohdistetusti pääasiallisesti halutuista
teemoista. Kuitenkin haastateltavien määrä on suhteellisen pieni, joten se voi aiheuttaa
puutteita kertyneeseen aineistoon (Hirsjärvi & Hurme 2000, Tuomi & Sarajärvi 2009.)
Lisäksi Politin & Beckin (2012) mukaan täsmäryhmässä olisi hyvä olla 6-12 jäsentä kerrallaan
haastateltavana, tai emotionaalisesti haastavissa ilmiössä noin 5 haastateltavaa.
Näin isojen ryhmien yhtäaikainen haastattelu ei kuitenkaan ole käytännön järjestelyjen
vuoksi mitenkään mahdollista.
Tutkijatriangulaation näkökulmasta tutkimustulosten luotettavuutta puolestaan lisää
kaikkien kolmen tutkijan osallistuminen sekä aineiston keräämiseen, aineiston analysointiin
sekä tulosten tulkintaan. Esimerkiksi haastatteluissa on paikalla vähintään kaksi tutkijaa
kerrallaan. Aineiston koodaaminen tehdään yhteistyössä, mutta pelkistettyjen ilmaisujen
ryhmittely eli klusterointi tehdään jokaisen tutkijan toimesta itsenäisesti. Tämän
jälkeen saadut tulokset katsotaan rinnakkain ja vasta sen jälkeen jatketaan sisällön analyysissä
eteenpäin (Hirsjärvi ym. 2009, Polit & Beck 2012.) Näin toimien voidaan välttyä
yksittäisen tutkijan omista ylitulkinnoista, vaan tulokset kuvaavat aidosti aineistoa ja siitä
nousevia näkemyksiä.
Tutkijat ovat haastattelijoina kokemattomia, mutta tutkittavan ilmiön osalta tutkijat ovat
tehneet taustatyötä kirjallisuuteen pohjaten. Haastattelujen luotettavuutta lisää esihaastattelu,
jonka jälkeen haastattelurunko hiotaan sopivammaksi. Esihaastattelu otetaan mukaan
aineistoon (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Tutkijat eivät ole käyneet haastatteluja varten
erillistä haastattelija koulutusta, mutta tutkijat ovat perehtyneet kirjallisuuden perusteella
huolellisesti haastatteluun metodina.
7. TUTKIMUKSEN AIKATAULU JA RAHOITUS
Tutkimus tehdään Oulun ylipiston terveysalan henkilöstön, opiskelijoiden ja opettajien
osaaminen -tutkimushakkeeseen. Oulun yliopiston tutkimushanke on saanut kyseistä osatutkimusta
varten 3000€ apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Apuraha voidaan käyttää
kokonaisuudessaan tutkimuksen suorittamiseen, muun muassa syntyvien matkustus- sekä
majoituskulujen kattamiseen.
Sairaanhoitajaopiskelija opettajien haastattelut toteutetaan opettajien työaikana, joten
heidän ei tarvitse käyttää osallistumiseen omaa aikaa. Haastattelujen toteuttamisesta koituu
tutkijoille matkustus- sekä majoituskuluja, etenkin Metropolia ammattikorkeakoulun
osalta. Matkustus- sekä majoituskulujen minimoimiseksi Metropolia ammattikorkeakoulun
opettajien haastattelut pyritään sopimaan lähekkäisille päiville. Tutkimustulosten raportointiin
liittyvä kielenhuolto tulee Oulun yliopiston kielikeskuksen toimesta, joten siitä
ei synny tutkimukselle kuluja. Litterointi suoritetaan tutkijoiden toimesta, joten siitäkään
ei muodostu ylimääräisiä kuluja. Taulukossa 1 on kuvattuna tutkimuksen aikataulu.
Taulukko 1. Tutkimuksen aikataulu
LÄHTEET
Alastuey C & Laborda J (2016). Technology use in nursery and primary education in
two different setting. Teoksessa Pareja-Lora, Calle-Martinez C & RodriuezArancon
P. (toim.) New Perspectives on teaching and working with languages
in the digital era. s. 27-37, Dublin-publishing.net.
http://dx.doi.org/10.14705/rpnet.2016.tislid2014.419.
Axley L (2008) The Integration of Technology into Nursing Curricula: Supporting Faculty
vie the Technology Fellowship program. International of Technology vol
14. http://www.nursingworld.org/MainMenuCategories/ANAMarketplace/ANAPeriodicals/OJIN/TableofContents/vol132008/No3Sept08/ArticlePreviousTopic/IntegrationofTechnology.html.
Luettu 2017/2/19.
Celikkan U, Senuzun F, Sari D & Sahin YG (2013) Interactive Videoconference Supported
Teaching in Undergraduate Nursing: A Case Study for ECG. Educational
Technology & Society 16 (1). 286–294.
Connors HB & Tally K (2015) Integrating technolgoy in education. Teoksessa Oermann
MH (toim) Teaching in nursing and role of the educator. The Complete Guide
to Best Practice in Teaching, Evaluation, and Curriculum Development.
Springer Publishing Company. New York.
Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process. Journal of Advanced
Nursing 62 (1): 107-115
Hirsjärvi S & Hurme H (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Yliopistopaino. Helsinki
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2009) Tutki- ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö
Tammi. Helsinki
Julkaisufoorumi (2017) Julkaisukanavahaku. https://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.
Luettu 13.2.2017
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O (2011) Sisällönanalyysi suomalaisessa
hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede. 2 (23):138 – 148
Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488
Luettu 6.2. 2017
Miller J & Glassner B (2016) Qualitative research. Edited by David Silverman. Sage
Publications Ltd. London.
Munhall PL (2001) Ethical Consideritations in qualitative research. Teoksessa (toim.)
Munhall PL. Nurcing Research. Third Edition. A Qualitative Perspective.
Jones & Bartlett Publishers Canada
Mäntyranta T & Kaila M (2008) Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä
lääketieteessä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 13/2008,
1507–1513.
Neuendorf KA (2002) The Content Analysis Guidebook. Sage Publication Inc. Library
of Congress Cataloging-in-Publication Data
Oulun yliopisto (2017) Opinnäytteen julkaisu artikkelina (Saltika) http://www.oulu.fi/sites/default/files/8/Opinn%C3%A4ytteen%20julkaisu%20artikkelina_20.1.17.pdf.
Luettu 13.2.2017
15
Polit DF & Beck CT (2012) Nursing Research, Generating and assessing Evidence for
Nursing Practice. Ninth Edition. Lippincott Williams & Williams. J.B. Lippincott
Company
Polit DF, Beck CT & Hungler BP (2001) Essentials of nursing Research, Methods, Appraisal
and Utilization. Fifth Edition. Lippincott. Philadelphia, New York, Baltimore
TENK (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa,
tutkimuseettinen neuvottelukunnan ohje. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Luettu 11.10.2016
Tuomi J & Sarajärvi (2008) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki
Sebri I, Bartier J-C & Pelaccia T (2016) How Do Nursing Students Use Digital Tools
during Lectures? PLOS One. (11) 11
Sormunen M & Saaranen T (2016) Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa. Teoksessa
Koivula M, Wärnå-Furu C, Saaranen T, Ruotsalainen H & Salminen L (toim)
Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma. Helsinki.
Wadmany R & Kliachko S (2014) The Significance of Digital Pedagogy: Teachers’
Perceptions And the Factors Influencing Their Abilities as Digital Pedagogues.
Journal of Educational Technology. Vol 11, 22-33.
LIITE 1 Teemahaastattelu
Teema 1 Taustatekijät
Ikä
Koulutus
Työvuodet
Teema 2 Tietoteknisten välineiden käyttö
Sovellukset ja niiden käyttö
Tuki ja koulutus
Tieto ja taito
Teema 3 Oppimisprosessi ja oppimisnäkemykset
Opiskelijan rooli
Opettajan rooli
Ympäristön rooli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti