Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on yksi käytettävissämme olevista tutkimusmenetelmistä. Tutkimusmenetelmänä sen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva jostakin tutkijan mielenkiinnon kohteeksi ottamasta aiheesta tai ilmiöstä. Sen avulla on mahdollista kartoittaa tutkimustarpeita ja toisaalta sen avulla voidaan vetää yhteen ja tehdä synteesiä aikaisemmasta tutkimustiedosta. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus voidaan kohdistaa sekä laadulliseen, että määrälliseen tutkimukseen. Systemaattinen katsaus antaa objektiivisen ja läpinäkyvän tieteellisen näytön, jota on aiheeseen ja tarkemmin asetettuun tutkimuskysymykseen liittyen on tehty.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekoon ei ole syytä sännätä suin päin. Tutkijan on hyvä ensin selvittää, onko aiheesta jo olemassa katsaus. Mikäli katsaus on jo tehty hiljattain, ei sitä ole järkevää toistaa. Tutkijan apuna systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisen vaiheissa toimii PICOS, joka toimii kehyksenä, ohjaa tutkijaa katsauksen teossa auttaen hakujen strategian suunnittelussa.
Ennen kirjallisuuskatsaukseen ryhtymistä on tutkijan asetettava tutkimuskysymys, muodostettava hakusanat, sekä päätettävä artikkeleiden sisäänotto ja poissulkukriteerit. Tavoitteena on siis etsiä relevanttia ja laadukasta tietoa useista eri tietokannoista kuten esimerkiksi Cinahl, Medline, Scopus ja suorittaa haut täsmällisesti samalla tavalla jokaisesta niistä harhan välttämiseksi ja toistettavuuden varmistamiseksi.
Erityisen tärkeää on huomioida ja arvioida löydettyjen turkimusartikkeliden laatua. Laadun arviointiin on laadittu useita erilaisia ohjeistuksia. Esimerkiksi Joanna Brigs Institute on laatinut erinomaisen oppaan, jonka yhtenä osana on laadunarviointi. Se mitä tutkimuksia lopulta otetaan mukaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen riippuu aina asetetuista kriteereistä eli esimerkiksi vastaako artikkeli asetettuun tutkimuskysymykseen ja onko tutkimus vertaisarvioitu ja onko se toteutettu sekä raportoitu laadukkaasti. Yleensä tutkimusartikkeleista arvioidaan esimerkiksi niissä käytettyä metodia, keitä tutkittiin (osallistujat), miten tutkimus rahoitettiin ja millaiset olivat sen tutkimustulokset ja niiden rapotointi. Laadunarviointiin tulisi aina osallistua vähintään kaksi henkilöä, jotta päästään mahdollisimman objektiiviseen arviointiin.
P= patient, problem or population
I= intervention
C= comparison, control or comparator
O= outcome
S= study design
Ennen kirjallisuuskatsaukseen ryhtymistä on tutkijan asetettava tutkimuskysymys, muodostettava hakusanat, sekä päätettävä artikkeleiden sisäänotto ja poissulkukriteerit. Tavoitteena on siis etsiä relevanttia ja laadukasta tietoa useista eri tietokannoista kuten esimerkiksi Cinahl, Medline, Scopus ja suorittaa haut täsmällisesti samalla tavalla jokaisesta niistä harhan välttämiseksi ja toistettavuuden varmistamiseksi.
Erityisen tärkeää on huomioida ja arvioida löydettyjen turkimusartikkeliden laatua. Laadun arviointiin on laadittu useita erilaisia ohjeistuksia. Esimerkiksi Joanna Brigs Institute on laatinut erinomaisen oppaan, jonka yhtenä osana on laadunarviointi. Se mitä tutkimuksia lopulta otetaan mukaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen riippuu aina asetetuista kriteereistä eli esimerkiksi vastaako artikkeli asetettuun tutkimuskysymykseen ja onko tutkimus vertaisarvioitu ja onko se toteutettu sekä raportoitu laadukkaasti. Yleensä tutkimusartikkeleista arvioidaan esimerkiksi niissä käytettyä metodia, keitä tutkittiin (osallistujat), miten tutkimus rahoitettiin ja millaiset olivat sen tutkimustulokset ja niiden rapotointi. Laadunarviointiin tulisi aina osallistua vähintään kaksi henkilöä, jotta päästään mahdollisimman objektiiviseen arviointiin.
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on lopulta päästy vaiheeseen, jossa tutkimusartikkelit ovat valittu, joten tämän jälkeen tutkijan tehtävä on muodostaa tutkimustiedosta synteesi ja raportoida koko prosessi kaikkine vaiheineen lukijoille.
”The temptation to form
premature theories upon
insufficient data is the bane
of our profession”
Sherlock Holmes in The
Tragedy of Birlstone
Lähteet:
Mikkonen K (2017) luento 1.2.2017
Stolt M, Axelin A & Suhonen R (toim) (2016) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto. Juvenes Print. Turku.
Joanna Brigs Institute (2014) Reviewers manual. Www-sivu. http://joannabriggs.org/assets/docs/sumari/reviewersmanual-2014.pdf. Ei päivitystietoja. Luettu 2017/2/3.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti