Pra-Gradu artikkelina

Miksi artikkeligradu? 

• Sinulla on halu syventää ymmärrystä aiheestasi
• Haluat tehdä näkyväksi tieteelliset tulokset ja haluat ne käyttöön. 
• Haluat tutkimuksellesi näkyvyyttä
• Julkaisun avulla saat työsi tulokset julkiselle arvioinnille ja kritiikille.
• Tutkimusilmiön kautta herätät keskustelua ilmiöstä.
• Opit tietellistä kirjoittamista ja kriittistä pohdintaa
• Saat arvokasta oppia!

Millainen prosessi artikkeligradun teko kokonaisuudessaan on?

Tutkimussuunnitelmalla on suuri merkitys prosessi. Se täytyy tehdä hyvin huolellisesti. Artikkelia kirjoitetaan samalla kuin tehdään tutkimusprosessia eteenpäin. Artikkelin käsikirjoitus arvioidaan, mutta sitä ei julkaista laturissa. Tutkimussuunnitelmasta tehdään yhteenveto ja se julkaistaan (laturi/saltika). Dokumentin käsikirjoitus lähetetään valitsemaan lehteen. Tehdään arviointi, joka johtaa valmistumiseen. Kuitenkin valmistumisen jälkeen prosessi jatkuu ja opiskelija sitoutuu myös tähän. Jos tulee korjaamista, se täytyy korjata ja lähettää takaisin lehteen. Tätä tehdään niin kauan kuin artikkeli on julkaistu. 

Mistä lähteä liikkeelle? 

1. Aihe: itseäsi kiinnostava, jotta jaksat työskennellä sen parissa
2. Valitse lehti, jotta tiedät millä formaatilla kirjoitat. Huomaa JUFO luokitus!
3. Aikataulutus: milloin kirjoitat ja mitä teet milloinkin, hyvin tärkeää!
4. Kirjoittaminen: Aloita tutkimuksen tarkoituksesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmäosasta, siirry sen jälkeen tuloksiin, sitten viitekehys, johdanto, pohdinta, tiivistelmä ja lopuksi otsikko. 
5. Otsikko ja tiivistelmä: tärkeitä!! kiinnitä huomiota näihin. Lukija kiinnittää ensimmäisen huomion otsikkoon ja tiivistelmä ratkaiseen, aikooko lukija lukea artikkeliasi. 

Muista ohjaus, palaute, vertaisarviointi, kommentit!!

Kotimainen vai kansainvälinen artikkeli?

Kansainvälisessä huomattavasti laajempi lehti valikoima ja saat laajemman lukijakunnan tutkimustuloksillesi. Kuitenkin jos aihe on paikallinen tai kansallinen ja haluat tiedon ensisijaisesti kotimaiseen käyttöön, valitse kotimainen julkaisufoorumi. Kuitenkin pystyt kirjoittamaan myös kansainvälisen artikkelin, varsinkin jos aiheesi on uusi, ajankohtainen ja kansainvälinen. 

Pystyt siihen ! 

Mitä siihen vaaditaan?

Motivaatiota! Halua! Tahtoa! Minäpystyvyyttä!

Lukemista, ajattelua, prosessikirjoittamista, keskusteluja, palautteen hankkimista, valintojen tekemistä.... KRIITTISTÄ POHTIMISTA!

Ei ole mahdottomuus tehdä Gradu artikkelina!

Lähteet: 

Luennoitsija: Prof. Maria Kääriäinen, Oulun yliopisto. 

Opinnäyteen julkaisu artikkelina: http://www.oulu.fi/sites/default/files/8/Opinnäytteen%20julkaisu%20artikkelina_20.1.17.pdf

META-ANALYYSI

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koittaa vastata kysymyksiin mikä on meta-analyysi ja miten se eroaa systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta ja miksi on tärkeää osata tulkita meta-analyysejä.

Mikä on meta-analyysi ja miten se liittyy systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen?

Kaikessa lyhykäisyydessään, meta-analyysin tarkoituksena on yhdistää useita samaa ilmiötä tutkineita aineistoja. Näin toimien voidaan lisätä interventio- sekä kontrolliryhmän välisten erojen löytämistä. Meta-analyysin taustalla on aina huolellisesti tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Meta-analyysi kuitenkin eroaa systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta siten, että meta-analyysin tulokset esitetään aina soveltuvien tilastollisten analyysimenetelmien kautta. (Uusaro & Martikainen 2012; Ruotsalainen 2017.) Mikäli yksittäisiä pienempiä tutkimuksia halutaan yhdistää meta-analyysiin (ja jotta tulosten yhdistäminen on ylipäätään edes mahdollista), tulee niiden käsitellä samaa tarkoin rajattua aihetta/ilmiötä (Uhari & Nieminen 2014).

Meta-analyysien avulla tuotetaan siis tiivistettyä tietoa johonkin ilmiöön liittyen. Meta-analyysi tuo ”voimaa” yhdistämällä pienempiä aineistoja, tarpeen etenkin tilanteissa joissa yksittäisten tutkimusten tulokset eivät yksiselitteisesti anna vastausta esim. hoitomuodon vaikuttavuuden arvioinnista (Uusaro & Martikainen 2012.) Meta-analyysejä voidaan hyödyntää muun muassa näyttöön perustuvassa toiminnassa. Tämä toki edellyttää, että meta-analyysi on luotettava ja sen raportointi on läpinäkyvää. Läpinäkyvyys on elinehto meta-analyysin laatua arvioitaessa (Ruotsalainen 2017.)

Laadun arvioinnista lisää muun muassa seuraavilla sivuilla

http://joannabriggs.org

http://www.prisma-statement.org/

Miksi sitten on tärkeää osata tulkita meta-analyysejä?

Kuten sanottu, meta-analyysejä voidaan hyödyntää näyttöön perustuvassa toiminnassa edustamassa vahvaa tieteellistä näyttöä. Tällöin on toki olennaisen tärkeää, että osaa ylipäätään tulkita meta-analyysiestä saatuja tuloksia. Onko esimerkiksi hoitomuoto vaikuttava suhteessa kontrolliryhmän saamaan hoitomuotoon?

Meta-analyysin tulokset voidaan esittää graafisesti (forest-plot). Tavallisesti esimerkiksi hoidon teho ilmoitetaan riskisuhteella ja 95% luottamusvälillä. Riskisuhteen arvo 1, on kuvattuna pystyviivalla, ja mikäli luottamusvälit leikkaavat sen, ei tulos ollut tilastollisesti merkittävä. Meta-analyysin tuloksena saatu uusi riskisuhde kuvataan yleensä alimmaisena. Yhteinen riskisuhde on ”timantin muotoinen” ja sen äärikulmat kuvaavat 95% luottamusvälejä (Uhari & Nieminen 2012.)

Meta-analyysejä on syytä lukea ja tulkita kriittisesti, sillä niiden metodologinen laatu saattaa olla kyseenalainen. Meta-analyyseihin saattaa esimerkiksi liittyä julkaisuharjaa, jolloin vain alkuperäsitutkimukset eivät ole riittävän heterogeenisiä. Toisin sanoen, on julkaistu vain, jos niiden tulokset ovat olleet tilastollisesti merkittävät. Tämä saattaa siten johtaa esimerkiksi intervention tehon yliarvioimiseen. Meta-analyysien tulkitseminen vaatii lukijaltaan perehtyneisyyttä. Alkuperäsitutkimusten heterogeenisyyttä voidaan arvoida esimerkiksi Funnel-plot kuvion avulla.

Yhteenvetona voisi sanoa, että on tärkeää osata lukea sekä arvioida meta-analyysien tuottamaa tiivistettyä tietoa. Tämä vaatii lukijalta etenkin tilastotieteen perusteiden hallitsemista, jotta voi arvioida tulosten luotettavuutta. Meta-analyysien hyödyntäminen on lisääntynyt kiihtyvää vauhtia, joten mitenkään merkityksettömästä ilmiöstä ei ole kyse.

LÄHTEET:

Ruotsalainen H (2017) Systemaattinen katsaus: Meta-analyysi. Luento-diat 1.2.2017. Oulun yliopisto.

Uhari & Nieminen (2014) Systemaattiset katsaukset. Epidemiologia ja biostatistiikka. Duodecim.

Uusaro & Martikainen (2012) Meta-analyysien arvot ja mahdolliset heikkoudet tutkimustiedon arvioinnissa. Finnanest 45 (4) 350-354

Sisällönanalyysi, Diskurssianalyysi ja Tekstianalyysi

(Kuva: http://www.lizcurtishiggs.com/finding-the-answers-you-need)

Sisällönanalyysi

Vanha menetelmä, kirkosta lähtöisin. Kirkollisisa oppeja analysoitu, että ovatko sopivia tarkoitukseen.  Vuonna -90 pidettiin tutkimusmenetelmäkokous, jossa käsiteltiin: mikä on sisällönanalyysi ja millä perustein? Kokouksessa päätettiin että se on hyvä tieteellinen menetelmä. Joskus törmää myös lähestymistapa käsitteeseem, mutta mieluummin sisällönanalyysi. Se on objektiivisesti kirjoitettua aineistoa. Kuvaa jotain tiettyä ilmiötä. Mitä malli tarkoittaa? Mitä sisällönanalyysillä voi tehdä?

Tarkoitus on kuvailla jotain tiettyä ilmiötä. Ei voida tutkia käsitteiden tai asioiden välisiä yhteyksiä, sillä ei voida ennustaa mitään. Voidaan vain kuvailla ilmiötä. Tuloksia voi pohtia, mutta ei voida yleistää. Ei voi tuottaa yleistettävää tietoa. Rakentaa malleja, käsitteitä, rakenteellisia malleja, syystä että sisällönanalyysillä muodostetaan tietty käsite ja niillä kuvaaminen ilmiötä. Voidaan väittää että käsiteet on yhteyksissä toisiinsa. Esim. Miten ihminen määrittää käsiteen?

Selittää jotain: esim hoitoon sitoutuminen, tuki, motivaatio: kun selitetään jotain motivaatio edistää hoitoon sitoutumista jne.

Induktiivinen ja deduktiivinen sisällönanalyysi

Erot: rajatapauksissa vaikeaa erottaa kumpi kyseessä. Kumpi valitaan? Pitää miettiä tutkimuksen tavoitetta, millainen aineisto? Nämä ohjaavat periaatteessa valintaa.

Tutkimus lähtee ”mustasta aukosta” joten siitä tulee tarve tutkia ja sen kautta syntyy tutkimusmenetelmät ja valinnat tutkimukseen liittyen.

Laadullinen tutkimus: mitä on? Lähtökohta voi olla väljä. Voit tutkia kulttuuria ja tietämättä yhtään mitä se on ja mitä siellä tapahtuu. Avoimen aineiston keruu. Tutkimussuunnitelma ja kysymykset voi muuttua tutkimuksen aikana. Haastetalla ja havainnoida.
Idea perustuu: ihmiset tuottavat heille tärkeitä asioita, joten sieltä syntyy tutkimuksen ideat.

Määrällinen tutkimus: mitä on? Prosessi erilainen kuiin laadullisessa. Määrällinen on aina deduktiivinen. Hyvin prosessimainen systeemi. Tiukat maneerit. Kyselyt, tilastolliset menetelmät. Ei ole sallittua muuttaa tutkimusta kuin laadullisessa. Testataan uusia käsitteitä, malleja, mittareita. 

Filosofinen ristiriita, miten voi yhdistää täysin erilaiseen tutkimusfilosofiaan yhdistää? Tässä on jakoa: osa on sitä mieltä, että hyvin voi ja osa on jyrkästi ei mieltä.

Sisällönanalyysin aineisto on kirjoitettua tekstiä. Esim. kirjoitettuessee, pöytäkirja. Mikä tahansa kirjoitettu teksti. Sille tehdään seuraavat asiat:

                             Supistaminen
                             Ryhmittely
                             Käsitteiden ryhmittelyä
                             Käsiteiden abstrakoiminen

Missään laadullisessa analyysissa ei ole tarkkaa ohjetta. Analyysin tekjän pitää olla tuttu aineistonsa kanssa, jotta hän pystyy tekemään analyysia, löytämään yhteyksiä käsitteiden välillä. 

Laadullisen tutkimuksen aineisto pitää lukea uudelleen ja uudelleen, koska se pitää olla tuttu. Koska siihen pitää palata siihen monta kertaa.
Analyysiyksikkö pitää valita ja itse päätät. Yksi teema toimii, mutta kokonaisuus tietää hankaluuksia. Valitsetko sekä tekstin (puhuttu) ja non-verbaalisen käyttäytymisen. Kuvaako teksti yksistään vai tarviiko ottaa mukaan non-verbaalia toimintaa. Vastausta tähän ei tiedetä, täytyy tehdä omanharkinnan mukaan.

Listaa koodit mitkä aineistosta on vastannut tutkimuskysymykseen. Koodien jälkeen aletaan tutkia, onko siellä yhteneväisyyksiä ja yhdistetään niitä ja annetaan alakäsitteelle nimi. Analyysi jatkuu alakäsitteiden yhdistämisellä. Onko alakäsitteissä samaa tarkoittavia asioita. Käsitteet nimetään, kun saadaan kategorisoitua.  

Deduktiivinen: Halutaan tutkia vaikka samoilla käsitteillä saatua dataa diabeetikoista, mutta halutaan samoja asioita astmaatikoilta, silloin voit käyttää deduktiivista sisällönanalyysia. Teemahaastattelu voi olla deduktiivista. Aikaisemman tutkimus tiedon hyväksi käyttöä. Kysytään suoraa tiettyyn aiheeseen liittyviä asioita, eikä lähdetä enää haastattelemaan alusta. Aineisto on erilainen eli siellä on jo loogisuutta ja tiettyä asiaa, mitä sieltä etsit. Analyysimatriisiin kirjoitetaan tekstistä löydetyt asiat. Tutkijalla on valmiina ajatus aineistosta, ja hän voi oletuksen kautta hakea tietoa tekstistä. Jos halutaan verrata on samanlaisia vaikka astmaatikoilla ja diabeetikoilla ja siitä johtopäätöstä. Poimitaanko me analyysimatriisiin vain ne asiat, jotka sinne on laitettu. Tutkittava alkaa puhumaan ns aiheen vierestä, niin mitä sille aineistolle tehdään? Tullaan siihen mikä on tutkimustarkoitus? (Deduktiivisen) Se ratkaisee kirjaatko ylös ne vai ei, menetätkö jotain ratkaisevaa tietoa. Tutkimuksen tarkoitus ja idea ratkaisee sen. 

Laadullisen tutkimuksen kvantifiointi: muutettu määrälliseen muotoon. Voidaan tehdä kahdella eri tavalla. Kuinka moni puhuu tietystä alakäsitteen asiasta. Kaksi tapaa kvantifikoida aineisto. Kuinka monta kertaa asia ilmenee koko aineistossa ja toinen menetelmä: kuinka moni mainitsee asian aineistossa.

Miksi kvantifikoit aineiston ja mihin pyrit sillä, mikä sen idea on? Missä tuloksia käytetään? Liittyy tutkimuksen kysymykseen ja ideaan.

Yleisiä ongelmia: aloittaminen ja alkuun pääseminen. Seuraa ajatusta ja ohjetta, valitsee analyysiyksikön ja noudattaa sitä. Käsitteiden muodostaminen ja tulkitseminen. Saturoituminen

Raportointi: ajatus on kuvata ilmiötä käsitteiden ja teemojen avulla. Kuinka paljon suoria lainauksia voi käyttää? Lukijalle pitää osoittaa alkuperäisen aineiston yhteys tutkimukseen. Suorien lainausten määrä: yhdellä sivulla enemmän suoria lainauksia kuin omaa tekstiä. Et raportoi omaa tutkimusta vaan referoit alkuperäistekstiä. Looginen eteneminen. Kvantifikointi pitää kuvata raportissa. Tuloksissa kerrotaan ne tiedot. Raportoidaan ilmiötä, esim sairauden merkitystä kuvattiin näillä ja näillä asioilla. Kun asia on sanottu, se kuuluu ilmiöön, vaikka vain yksi olisi sen sanonut.

Molempia tarvitaan sekä induktiivista että deduktiivista. Pitää muistaa tutkimuksen tarkoitus ja tavoite. Molemmat yhtä haastavia. Vaatii sensitiivistä ja herkkää otetta.

(Kuva: http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Laadullisen-analyysi-ja-tulkinta)
Professori Helvi Kyngäs (luennoisija), Oulun yliopisto

Diskurssianalyysi

Diskurssi-sana on peräisin ranskan sanasta discours, joka tarkoittaa puhetta, juttelua, esitelmää tai jaarittelua. Discours on puolestaan peräisin latinan kielen sanasta discursus, joka tarkoittaa ympäriinsä juokseminen. Käyttäessämme kieltä konstruoimme eli merkityksellistämme ne kohteet, joista puhumme tai kirjoitamme. (Lehtonen 1996) Pieni avaus mitä on diskurssi. Käsiteenä jo vaikea ymmärtää. 

Sateenkaari käsite joten saadaan jonkinlainen käsitys asiasta.

Tarkastelee sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta, käytänteitä esim puheen tarkastelua, merkitys väitteiden toiminnan tarkastelua. Annetaan merkitys tilanteelle.

Pohjautuu sosiaaliseen konstruktiovismiin, ollaan kiinnostuttu kielestä ja sen merkityksestä. Millä tavoin tuodaan esille se miten puhutaan? Eri tapoihin puhua asiasta. Ei ominaisuuksia. Kieli nähdään tekemisenä ja kielellä tehdään asioita olemassa olevaksi.  Tutkija ei ole objektiivinen, vaan näkökulma mistä puhutaan ja tuodaan puhuttu asia todellisuuteen Aineiston ei tarvitse saturoitua, vaan yhdenlainen näyte todellisuudesta. Todellisuus on sosiaalisesti rakennettu. 

Sateenvarjokäsite: englantilainen koulukunta: vuorovaikutuksessa tapahtuvaa toimintaa, koulukuntia jotka ottavat laajemmin kontekstin esiin esim ympäristöllisen, yhteiskunnallisen.

Laadullisen tutkimuksen paradigmat: tulkinnallinen ja kriittinen. Tarkoitus on saada aikaan muutosta yhteisöllistä toimintaa. Yritetään tuoda niitä käytänteitä esiin jotka esim vallan suhteita organisaatiossa. Jos tämä on huono käytänne, niin diskurssianalyysin tutkimuksen avulla voidaan muuttaa tätä.

Kaikenlainen kielen käyttö: tehdään merkitykselliseksi tätä maailmaa, voi olla kuitenkin muutakin kuin puhe. Valmis teksti, aineisto, internet aineisto. Se kertoo sen esim mitä julkisessa terveydenhuollossa haetaan, aika suorasti. Merkitys välitteistä toimintaa.

Esimerkkejä teksteinä luettavista aineistoista voivat olla:

• Haastattelut ja muu puhuttu aineisto
• Ei-puhuttu aineisto kuten ilmeet, eleet, ulkoasu jne.
• Artefaktit ja fyysiset tilat kuten tuotteet, esineet, kuvat, rakennukset, tilat jne.
• Elokuvat, televisio-ohjelmat, videot
• Muu median ja internetin tuottama aineisto kuten artikkelit, sarjakuvat, mainokset, ilmoitukset..
• Alan oppikirjat ja muu alan kirjallisuus
• Arkistojen aineistot
• Aineistot kuten vuosikertomukset, esitteet, asiakirjat, tiedotteet, muistiot jne.

Lähtökohdat

Kielenkäyttö rakentaa todellisuutta

Keskenään kilpailevat merkityssysteemit

Merkityksellinen kielenkäyttö: konteksti, käytänteet jotka on konteksti sidonnaisia (toimitaan vain tietylä tavalla)

Toimijat kiinnittyvät merkityssysteemeihin: identiteetin luo ihmiselle?

Puheen käytön perusteella ja sen seurauksena vakiintuneiden tavan käytänteitä-> analyysilla voidaan nostaa esiin tällaisia asioita. Millä tavalla käyttäytyminen/käytänne vaikuttaa meidän tapaan hoitaa asioita. Tullaan tietoiseksi tällaisista, joten voidaan muuttaa niitä.

Merkitysvälittäinen toiminta: miten tuotetaan maailmaa? On olemassa myös fyysinen todellisuus, mutta ei ole mahdollista tarkastella sosiaalisia yhteyksiä, koska meillä pitää olla merkityksiä asioille, joita toteutamme.

Rakennetaan/uusinnetaan kulttuuria ja kielen merkitystä. Yhden yksilön merkitys?

Toimijoiden kiinnittyminen merkityssysteemeihin. 

Objekti: asia mitä tutkitaan.
Käsitteet: minkälaisia käsitteitä käytetään yhteyksissä-> identifoimaan asiakkaasta käsitteitä, niitä eri näkökulmia tuodaan esiin esim asiakkuuden toimimisen rajoja. Subjektipositiot kuuluu diskurssianalyysin.

Reailisoituu tekstissä, puheissa, valokuvissa.
Sisältää toimijat. Lainata toisista diskursista.

Analyysin tekeminen: pieniä paloja, ei teemoja, ei sisältöjä eroteta aineistosta.

(Kuva: https://metodix.fi/2014/05/19/lamsa-diskurssianalyysi-empiirisen-tutkimuksen-nakokulmasta)

TtM Nina Lunkka, luennoitsija
Lehtonen, M. 1996. Merkitysten maailma. Tampere: Vastapaino.

Tekstianalyysi

Aineiston analyysimenetelmänä

Millaisia aineistoja voidaan käyttää tekstianalyysissa. Kohdistuu tekstiin esim päiväkirja, potilasasiakirja. Tekstianalyysiin sopii melkein mikä vain teksti. Riittävä aineisto koko riippuu mitä aikoo tutkia. Jos ajatuksena tulkita tyylejä tai sävyjä tekstistä: isompi aineisto. Jos tiettyjä sanoja: pieni aineisto. Oman harkinnan mukaan. Kun uutta ei enää löydy niin aineisto alkaa olemaan riittävä. Kun aineisto on kasassa-> aletaan tekemään tulkintaa. Tutkijan omalla ajattelulla on hvin iso vaikutus. Epäsuoria tulkintoja analysoidaan tekstistä. Kohteena on jotain muuta kuin ne sanat, tekstin rivien välistä nousevat asiat. Tulkinnat eivät voi perustua omaan oletukseen vaan pitää esimerkin avulla tulkinta näyttää todeksi. Ei voi MuTu tuntumalla tehdä analyysia.

Tekstianalyysia käytetään toisten menetelmien tukena. Asia suodattuu aina kirjoittajan kautta. Esim uutinen suodattuu kirjoittajan ajatusten kautta ja ollaan tekstianalyysissa kiinnostuttu kirjoittajan suodatuksesta. Kirjoittamisen kautta voi välittää sellaisia asenteita mitä ei välttämättä itse huomaakaan. Ollaan kiinnostutte myös tekstin kontekstista, mitä tekstillä pyritään saamaan aikaan ja kenelle se on suunnattu. Tekstin osia ja kontekstia ei voi erottaa toisistaan.

Vesa Heikkinen johtava tekstintutkija. Kannattaa tututsua hänen kirjoituksiin, jota asia kiinnostaa.

Eroja muihin menetelmiin verrattuna.
Suurin ero on kontekstin vaikutus. Kirjoittajan tekemiin valintoihin.

Ei pyritä tekemän luokittelua eikä kokonaisuuksia.

Tulosten raportointi: haastavaa!!

Tyylit:

                             Subjektiivinen: vahvasti kantaaottava tyyli

                             Objektiivinen: virallinen, asiallinen, neuvova, tietävä (teknillinen tyyli)

Sävyt:

                             Virkakieli, asiantuntijakieli, kaupallinen kieli

Konteksti

                             Paikka, aika: kokous, potilas-lääkäritilanne, mainos, uutisjuttu, mielipide

Luotettavuus:

Ilmeisyyden periaate: tekstin mielekkyyden löytäminen. Ei saa olla ristiriiroja tekstin ja tulkinnan välillä.
Suositeltavaa olla useampi kuin yksi tutkija.


Todella hyviä artikkeleita aiheesta:

• Suhonen, Marjo & Paasivaara, Leena. (2014): Tekstianalyysi terveysalan projektien tutkimuksessa. Katsaus. Hallinnon Tutkimus 33 (4), 375-383.
• Suhonen M. ym. (2008). Tekstianalyysin mahdollisuudet ja käytännön sovellukset terveyshallintotieteellisessä tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 27 (2): 3-14.


TtT Marjo Suhonen (luennoitsija), Oulun yliopisto

(Kuva: https://pixabay.com/en/traffic-lights-problem-analysis-466950)

SPSS

Opintojakson osasena oli myös pienet SPSS harjoitukset. Mikäli SPSS on outo käsite, niin kyseessä on tilastollisen aineiston käsittelyyn ja analysointiin tarkoitettu ohjelma.

Opintojemme aikana meille on opetettu kyseisen ohjelman käyttöä ja olemme saaneet tehdä paljon erilaisia tilastollisia testejä harjoitusaineistoilla, joten perustuntuma ohjelman käyttöön meillä jo on olemassa. Huomasimme tosin, että komennot on aika helppo unohtaa, kun ohjelman käytössä on ollut taukoa. Pelastukseksemme onneksi koitui käytettävissä oleva perusopas, joten sen avulla kykenimme etenemään ja verestämään analysoinnin taitoja. Yksi verkosta saatavilla oleva SPSS:n suomenkielinen alkeisopas löytyy tästä.
Myös yleisesti blogimaailmaa lukemalla voi olla positiiviisia vaikutuksia myös opiskeluun, vaikka yleisesti ei blogeista tule luettua opiskeluun liittyvistä asioista. Tämän Andy Fieldin Discovering statistics using SPSS englanninkielisen opuksen kuvailtiin olevan jaoteltu osaamistason mukaan ja olevan helposti ymmärrettävä, joten laitettakoon vinkiksi myös tänne. Mitä ilmeisimmin kirjaa ei suomesta saa, mutta netistä sen saa edullisimmin täältä.

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ OPISKELIJOIDEN OMIEN TIETOTEKNOLOGISTEN VÄLINEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OPETUKSESSA -Tutkimussuunnitelma

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO
2. TUTKIMUKSEN TAUSTA
3. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ
4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
4.1 Tiedonantajien rekrytointi
4.1 (Täsmä)ryhmäteemahaastattelu
4.2 Induktiivinen sisällönanalyysi
4.3 Tutkimustulosten raportointi
5. TUTKIMUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT
6. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
7. TUTKIMUKSEN AIKATAULU JA RAHOITUS
LÄHTEET
LIITEET

1. JOHDANTO 

Sebrin ym. (2016) mukaan lähes kaikilla oppilailla on tänä päivänä oppitunneilla mukanaan erilaisia tietoteknologisia välineitä (kannettavia tietokoneita, kännyköitä, taulutietokoneita). Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista noin 90 %:lla oli oppitunneilla mukanaan puhelin, 77 % näistä oli älypuhelimia. 62 % opiskelijoista hyödynsi puhelintansa pääsääntöisesti vain itsensä viihdyttämiseen. Kannettavia tietokoneitaan opiskelijat hyö- dynsivät useammin muistiinpanojen tai muiden koulutehtävien tekemiseen (Sebri ym. 2016.) Connorsin & Tallyn (2015) mukaan, mitä enemmän opettajat hyödyntäisivät tietoteknologiaa opetuksessaan, sitä paremmin he huomaisivat sen tuomat edut. Tietoteknologian järkevällä soveltamisella on oppimisprosessin näkökulmasta huomattu olevan positiivisia vaikutuksia oppimiseen (Sormunen & Saaranen 2015). 

Celikkan ym. 2011 sairaanhoitajaopiskelijoille toteutetun tutkimuksen tulokset osoittivat, että ne opiskelijat, joille elektrokadriografian (EKG) käyttöä opetettiin hyödyntämällä videoyhtyettä ja todellista potilasesimerkkiä osoittivat korkeampaa tietämystä EKG:n käytöstä kuin vertailuryhmä, joka sai perinteistä luento-opetusta. Tämä tutkimus osoitti, että visuaalinen stimulaatio esimerkiksi videoyhteyttä hyödyntämällä, sekä vuorovaikutuksella voi olla avainasemassa oppimisessa ja tiedon hankinnassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Tavoitteena on kuvailla tekijöitä jotka vaikuttavat opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämiseen opetuksessa joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Tavoitteena on kuvailla tekijöitä jotka vaikuttavat opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämiseen opetuksessa joko positiivisesti tai negatiivisesti.

2. TUTKIMUKSEN TAUSTA 

Tieto ja viestintäteknologia (ICT) on tuonut mukanaan muutoksia myös opetukseen ja muuttaa opetusmenetelmiä ja opettajien osuutta opetuksessa. Opettajien pitäisi kehittää opiskelijakeskisyyttä opetuksessa, muodostaa opiskelijaan huolehtiva ja omakohtainen suhde ja kehittää koko ajan ammattitaitoaan ja säännöllisesti syventää tietouttaan. Opiskelijoilla pitää olla aloitekykyä opiskeluun, olla itsenäisiä, uteliaita, olla motivoituneita tarkoituksenmukaiseen ja yhteistoiminnalliseen opiskeluun. Tieto- ja viestintäteknologia luo tätä tukevan ympäristön näille ja mahdollistaa erilaisia tapoja oppia. Mahdollistaa monia erilaisia oppimismahdollisuuksia oikein käytettynä, yhdistää erilaisia ryhmiä ja heidän toimintoja. (Wadmany & Kliachko 2014.) 

Nykyaikana opiskelijat ovat hyvin liikkuvia, paljon elävämpiä eikä heillä ole kärsivällisyyttä olla paikoillaan ja odottaa. He haluavat heti mielihyvää, siksi on jouduttu keksimään ratkaisuja perinteisen pedagogiikan rinnalle. Opiskelijoiden rooli oppija on muuttunut, ja digipedagogiikka herättää sisäitä motivaatiota. Opettajan tehtävä on rohkaista opiskelijoita yhdessä oppimaan ja käyttämään heidän voimavarojaan saavuttaakseen erilaisia tavoitteita oppimisessa. (Wadmany & Kliachko 2014.) 

Alastuey & Laborda (2016) tutkimuksessa opiskelijoiden (70%) näkökulmasta teknologiaa opetuksessa ei hyödynnetä tarpeeksi opetuksessa, kuitenkin se on kasvamassa. Opiskelijoiden mielestä teknologisten välineiden/sovellusten käyttö opiskelussa hyödyttää oppimista enemmän kuin niitä ei käytettäisi, opiskelu on enemmän interaktiivista, yhteisöllistä oppimista ja enemmän mielekkäämpää oppimista. Kuitenkin Axley:n (2008) tutkimus osittaa, että opiskelijoiden ja opettajien välillä on ristiriita. Kuitenkin teknologian käyttö opetuksessa kasvaa koko ajan ja tulee kasvamaan. Opiskelijat ovat ns teknologia sukupolvea ja heidän joukkonsa kasvaa koko ajan, joten opetuksen on vastattava heidän tarpeisiinsa. 

3. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Tavoitteena on kuvailla tekijöitä jotka vaikuttavat opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämiseen opetuksessa joko positiivisesti tai negatiivisesti. 

Tutkimustehtävät: 

1. Kuvata sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksiä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opeuksessa 

2. Kuvata niitä tekijöitä jotka vaikuttavat joko positiivisesti tai negatiivisesti opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämiseen opetuksessa

4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tutkimus on taustafilosofialtaan laadullinen tutkimus. Laadullista lähestymistapaa tukemaan aineistonkeruu muodoksi valikoitui haastattelu ja aineiston analyysiksi induktiivinen sisällön analyysi. 

4.1 Tiedonantajien rekrytointi

Tutkimuksessa on tarkoitus haastatella kahden ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opettajia. Tutkimukseen valikoituneet ammattikorkeakoulut ovat Oulun ammattikorkeakoulu sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Molemmista ammattikorkeakouluista on lähtökohtaisesti tavoitteena haastatella kahdeksaa (8) sairaanhoitajaopiskelijoiden opettajaa. 

Haastattelujen sopimiseksi lähestytään ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajaopiskelija opettajien esimiehiä, jotta saadaan tietoon opettajien yhteystiedot. Esimiesten kanssa sovitaan haastattelujen toteuttaminen opettajien työaikana, jotta haastatteluun osallistuminen on mahdollisimman helppoa. Lisäksi esimiesten kanssa sovitaan haastattelujen toteuttaminen nimenomaisessa ammattikorkeakoulussa. Haastattelua varten pyydetään jokin sopiva tila tutkijoiden käyttöön. Tälläkin pyritään varmistamaan haastatteluun osallistumisen sujuvuus. Yhteystiedot saatuaan tutkijat lähestyvät opettajia henkilökohtaisesti puhelimitse sekä tarvittaessa sähköpostitse varsinaisten haastattelujen ajankohtien varmistamisessa sekä sopimisessa. Yhteydenoton jälkeen tutkijat lähettävät haastatteluun tuleville tietoa tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta sähköpostitse. Sähköpostin liitetään tutkimukseen osallistumisen suostumuskaavake. Suostumuskaavakkeeseen pyydetään allekirjoitus haastattelujen yhteydessä (Hirsjärvi & Hurme 2000). 

Tiedonantajiksi päätyvien sairaanhoitajaopiskelija opettajien tulee olla päätoimisia opettajia ja heillä tulee olla pedagoginen pätevyys. Pätevyys voi olla hankittu joko maisterin 5 tutkinnolla pedagogisella pätevyydellä tai ammatillisen opettajakorkeakoulun tuomalla opettajan pätevyydellä. Opettajien työkokemuksen pituutta ei rajata tässä yhteydessä millään tavalla. Opettajalla voi olla joko vähäinen työkokemus tai useiden vuosien mukana tuoma työkokemus opettajan ammatista.

4.1 (Täsmä)ryhmäteemahaastattelu

Laadullisen aineiston keruumenetelmäksi valikoitu ryhmäteemahaastattelut (focus group eli täsmäryhmä). Ryhmäteemahaastattelu sopii määrällisesti pienelle joukolle haastateltavia (Miller & Glassner 2016). Täsmäryhmähaastatteluissa jäsenet kutsutaan haastatteluun ja heidän on valittu tietystä joukosta (Polit & Beck 2012). Täsmäryhmään valikoituneiden henkilöiden näkemyksillä on vaikutusta tarkasteltavan olevaan ilmiöön (Hirsjärvi ym. 2009, Mäntyranta & Kaila 2008, Hirsjärvi & Hurme 2000). Täsmäryhmäteemahaastatteluja sovitaan sen mukaan, että paikalla olisi kerrallaan vähintään 2-3 sairaanhoitajaopiskelijoiden opettajaa. Näin ollen haastattelukertoja on yhteensä 3-4 per ammattikorkeakoulu. Yksittäistä haastattelua varten varataan aikaa kaksi (2) tuntia. Haastattelut nauhoitetaan Samsung Galaxy S6 matkapuhelimeen asennetulla Voice Recorder (versio 2.0.11) mobiilisovelluksella. Lähtökohtaisesti ryhmähaastattelujen etuna voidaan pitää tiedon karttumista tutkittavan ilmiön ympärillä nopeammin, verrattuna yksilöhaastatteluihin. Ongelmana puolestaan voidaan nähdä dominoivien haastateltavien läsnäolo. Tällöin tutkijoiden rooli haastattelijoina korostuu, että hiljaisempienkin haasteltavien ääni saadaan kuuluviin (Hirsjärvi & Hurme 2000). 

Haastattelumuodoksi valikoitui teemahaastattelu, sillä tutkijat ovat kiinnostuneet sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemyksistä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Opiskelijoiden omien tietoteknologisten laitteiden hyödyntäminen opetuksessa jaotellaan eri teemoihin haastattelun sisällä, jotta mahdollistetaan ilmiön kannalta oleellisten tekijöiden esiintulo. Näin ollen teemahaastatteluissa eli puolistrukturoiduissa haastatteluissa edetään keskeisten etukäteen valittujen teemojen sekä niitä tarkentavien kysymysten avulla. Tarkentavat kysymykset teemojen sisällä py- 6 ritään muotoilemaan siten, että lopputulokseksi saadaan rikas ja yksityiskohtainen aineisto ilmiöstä, ei pelkkiä ”ei” ja ”kyllä” vastauksia (Polit & Beck 2012.) Ei ole olemassa määritelmää sille, pitääkö haastattelusta toiseen toistaa kysymykset täsmälleen samanlaisia, jolloin yhdenmukaisuuden aste saattaa vaihdella haastattelusta toiseen (Tuomi & Sarajärvi 2008, Hirsjärvi ym. 2009). Tässä tutkimuksessa haastattelujen kysymyksiä ei toisteta täsmälleen samanlaisia haastatteluista toiseen. Liitteessä 1 on kuvattuna teemahaastattelurunko. Ensimmäinen täsmäryhmäteemahaastattelu toimi esihaastatteluna, ja sen jälkeen teemahaastattelun runkoa hiotaan tarvittaessa (Hirsjärvi & Hurme 2000).

Lähtökohtaisesti tutkimukseen on tarkoitus haastatella kahdeksaa (8) sairaanhoitajaopiskelijoiden opettajaa per ammattikorkeakoulu. Haastattelujen kanssa edetään aineiston saturaation ohjaamana. Mikäli haastatteluaineisto ei ole tutkijoiden mielestä saturoitunut riittävästi, haastateltavien määrää lisätään. (Hirsjärvi & Hurme 2000 & Polit & Beck 2012.) Saturaatiolla tarkoitetaan aineiston kyllääntymistä, eli tilannetta jolloin aineisto toistaa itseään eikä haastattelujen lisäämien tuo enää esiin uusia tekijöistä ilmiöstä. Saturoitumisen arvioiminen tässä yhteydessä edellyttää tutkijoilta tutkittavan ilmiöön perehtymistä kirjallisuuden kautta, jotta tutkijoille muodostuu ennen haastattelujen aloittamista jokin ennakkokäsitys ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2009.) 

4.2 Induktiivinen sisällönanalyysi 

Nauhoitetut haastattelut kirjoitetaan puhtaaksi eli litteroidaan sana sanalta tekstiksi (Hirsjrävi & Hurme 2000 & Polit & Beck 2012). Haastattelut puretaan puheen tarkkuudella sanoiksi. Äänenpainoja, huokauksia, naurahduksia tms. ei nimenomaisessa tutkimuksessa litteroida tekstiin, sillä tekstistä ei ole tarkoitus tehdä esimerkiksi keskusteluanalyysiä (Hirsjärvi & Hurme 2000.) Varsinainen aineiston analyysi tehdään litteroidusta tekstistä.  

'

Tutkimuksessa hyödynnetään aineistolähtöistä sisällön analyysiä eli induktiivista analyysiä. Induktiivisella sisällön analyysillä tarkoitetaan aineiston ehdoilla etenevää analyysia 7 (Kyngäs ym. 2011.) Tutkijat tutustuvat litteroituun aineistoon huolellisesti ennen varsinaista analyysiä. Analyysiyksikkönä käytetään lausumaa, mutta se voisi olla myös esimerkiksi sana tai ajatuskokonaisuus (sisältäen useampia lauseita) (Neuendorf 2002, Elo & Kyngäs 2008, Tuomi & Sarajärvi 2009). Tutkijat koodaavat aineiston ja sen kautta muodostuneet pelkistetyt ilmaisut poimitaan aineistosta erilleen. Pelkistettyjen ilmaisujen etsimistä ohjaa tutkimuskysymys sairaanhoitaja opettajien näkemyksistä opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisestä opetuksessa. Pelkistettyjen ilmaisujen kerääminen tehdään Excell tiedostoon. (Elo &Kyngäs 2007, Tuomi & Sarajärvi 2009.)

Aineiston ryhmittely eli klusterointi seuraa pelkistämistä. Klusteroinnissa exceliin koodatut pelkistetyt ilmaisut, esimerkiksi ilmaisten tietoteknologisten sovellusten hyödyntämisen suhteen, ryhmitellään eroavaisuuksien tai samankaltaisuuksien mukaan. Tämän myötä tutkimusaineisto tiivistyy, sillä samaa asiaa kuvaavat ilmaisut kootaan luokaksi, joka nimetään sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Ryhmittelyn jälkeen tutkijat lähtevät abstrahoimaan ainestoa, jolloin valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. Abstrahointia voidaan jatkaa niin kauan kuin se on aineiston sisällön näkökulmasta mahdollista. Alakategoriat sekä niitä yhdistävät yläkategoriat muodostuvat abstrahoinnin edetessä, kunnes muodostuu tutkimuskysymykseen vastaavia yhdistäviä luokkia (Elo & Kyngäs 2008, Tuomi & Sarajärvi 2009.) Tutkijat kuvaavat sisällön analyysissa muodostuneet käsitteet, teemat sekä kategoriat käsitejärjestelmän avulla (Tuomi & Sarajärvi 2009). Laadullisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu syklimäinen sekä kehämäinen tutkimusaineiston analysointi. Tutkijat ovat varautuneet siihen, että tutkimustehtävät tarkentuvat tai jopa muuttuvat tutkimuksen edetessä sekä aineiston tullessa tarkemmin tutuksi (Tuomi & Sarajärvi 2009.) 

4.3 Tutkimustulosten raportointi 

Aineiston analysoinnin jälkeen tutkimustulokset on tarkoitus raportoida artikkelina Nursing Education perspectives vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa. Kyseisen julkai- 8 sun jufo-luokitus on 1. Julkaisu asettuu tieteellisten tutkimustulosten julkaisemisessa perustasolle (Julkaisufoorumi 2017.) Tutkijat kirjoittavat artikkelin yhdessä, mutta ohjaajan avustuksella sekä hänen ohjeita noudattaen. Tulosten julkaisukieli on englanti, joten ennen artikkelin lähettämistä julkaisua varten arvioitavaksi, sitä käytetään Oulun yliopiston kielikeskuksessa kielenhuollossa. Tutkimustulosten raportoinnissa noudatetaan Nursing Education Pespectives -lehden kirjoitusasun ohjeistusta. 

Tutkijat ovat Oulun yliopiston opiskelijoita, joten sen lisäksi, että tutkimustulokset raportoidaan artikkelina, tulee kokonaisuudesta koostaa lyhyt kirjallinen yhteenveto-osa. Yhteenveto-osan runkona hyödynnetään hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Laadittu yhteenveto-osa tallennetaan Saltika-järjestelmään rajatulla lukunäkyvyydellä. Tutkijat sitoutuvat jatkamaan artikkelin kirjoitusprosessia myös valmistumisen jälkeen, mikäli vastaanottava lehti vaatii lähetettyyn käsikirjoitukseen muutoksia. (Oulun yliopisto 2017.)

5. TUTKIMUKSEN EETTISET LÄHTÖKOHDAT

Tutkijat pyrkivät noudattamaan kaikissa tutkimuksen eri vaiheissa parhaan kykynsä mukaan tutkimuseettisen toimikunnan (TENK) ohjeita hyvän tieteellisen toiminnan periaatteista. Tutkijat raportoivat kaikki työvaiheet ja tulokset sellaisenaan vääristelemättä sekä välttävät vilpillisiä ilmaisuita. Tutkijat pyrkivät kaikissa työvaiheissa rehellisyyteen, huolellisuuteen sekä tarkkuuteen tieteellisen tiedon avoimuutta kunnioittaen (TENK 2012.) Tutkijat hankkivat tarvittavat tutkimusluvat Oulun seudun ammattikorkeakoululta sekä Metropolia ammattikorkeakoululta. Tutkimusasetelma on sellainen, että eettisen toimikunnan lausuntoa ei tarvitse pyytää. Kyseessä ei ole lääketieteellinen tutkimus (Laki lää- ketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999.) 

Haastateltavien sairaanhoitaja opettajien anonymiteetti suojataan tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Haastattelut ovat vapaaehtoisia. Sairaanhoitaja opettajia informoidaan ennen suostumuksen pyytämistä tutkimuksen kulusta (muun muassa tutkimuksen nauhoittamisesta) ja tarkoituksesta sekä kerrotaan osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Lisäksi sairaanhoitaja opettajille kerrotaan mahdollisuudesta keskeyttää tutkimus missä vaiheessa tahansa, (niin halutessaan). Informaation saatuaan sairaanhoitaja opettajia pyydetään allekirjoittamaan suostumuskaavake (tietoinen suostumus). (Munhall 2001, Polit ym. 2001, TENK 2012.) 

Tutkijat säilyttävät haastatteluaineiston sähköisessä muodossa. Tutkimusaineistoon liittyvät tiedostot suojataan salasanalla. Litteroidusta aineistosta ei käy ilmi tutkittavien henkilöllisyys. Tutkijat eivät luovuta tutkimusaineistoa ulkopuolisten käyttöön missään vaiheessa. Tutkimustulosten julkaisun jälkeen haastattelut sekä niistä kertynyt litteroitu aineisto hävitetään asianmukaisesti. 

6. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 

Tutkija pyrkivät Lincolnin ja Cuban (1985) luoman kriteeristön mukaisesti omilla toimillaan tutkimuksen eri vaiheissa varmistamaan tutkimustulosten uskottavuutta, luotettavuutta, vahvistettavuutta sekä siirrettävyyttä. (Polit & Beck 2012.) Uskottavuuden vahvistamisen näkökulmasta tutkijat pyrkivät kuvaamaan aineiston hankintaan, aineiston kä- sittelyyn sekä induktiiviseen sisällönanalyysiin liittyvät eri työvaiheet sekä tutkimustuloksiin johtavat päätelmät mahdollisimman tarkasti. Ryhmäteemahaastattelujen ajankohta, osallistujamäärä, kesto sekä litteroidun aineiston määrä ja laatu kuvataan tutkimustulosten yhteydessä. Lisäksi induktiivisen sisällönanalyysin eteneminen ilmaistaan visuaalisesti kuvioiden avulla, jotta tutkimustulosten analyysi tulee läpinäkyväksi. Työvaiheiden tarkka auki kirjoittaminen vahvistaa myös tulosten luotettavuutta, jolloin toisella tutkijalla on mahdollista päätyä samoihin tutkimustuloksiin toistamalla samat työvaiheet samankaltaisissa olosuhteissa samankaltaisille osallistujille (Polit & Beck 2012.)

Tutkijat pyrkivät lisäämään tutkimustulosten vahvistettavuutta mahdollisimman objektiivisella suhtautumisella aiheistoon. Tutkijat pyrkivät mahdollisimman huolelliseen litterointiin, jotta haastateltavien puhe ei saa eri merkitystä tekstiksi muutettuna. Lisäksi tutkijat eivät siirrä omia odotuksia tai ennakko-oletuksia aineistoon, tai kirjoita sitä puhtaaksi ”siistien”, jotta saisi tietyn tyyppisiä tuloksia aikaiseksi. Varsinaisia tutkimustuloksia raportoidessa käytetään mahdollisuuksien mukaan tekstinäytteitä alkuperäisestä aineistosta, tukemaan tutkijoiden päätelmiä ilmiöstä (Polit & Beck 2012.) 

Tutkimustulosten siirrettävyyden näkökulmasta tutkijat pyrkivät kuvamaan tutkimusaineiston mahdollisimman tarkasti, jotta voidaan arvioida tulosten siirrettävyys sekä käyttökelpoisuus toisissa tutkimusasetelmissa tai toisenlaisilla tutkittavilla. Konteksti on kuitenkin hyvin rajattu, linkittyen sairaanhoitaja opettajien näkemyksiin, joten sellaisenaan tulokset eivät ole siirrettävissä esimerkiksi kokonaan toisen tieteenalan (esimerkiksi kauppatieteet) opettajien näkemyksiä vastaamaan. Lisäksi kuvattavat positiivisesti tai ne- 11 gatiiviesti vaikuttavat tekijät opiskelijoiden omien tietoteknologisten välineiden hyödyntämisessä opetuksessa keskittyvät vain kahteen ammattikorkeakouluun, joten tulokset sellaisenaan eivät ole siirrettävissä koskemaan esimerkiksi kaikkia Suomen ammattikorkeakouluja (Polit & Beck 2012.) 

Menetelmän pätevyyden näkökulmasta, tutkimuksen kohteena olevan ilmiön tutkimiseen, eli sairaanhoitajaopiskelija opettajien näkemysten kuvaamiseen, on haastattelu sopiva. Ja teemahaastattelun avulla saadaan aineistoa kohdistetusti pääasiallisesti halutuista teemoista. Kuitenkin haastateltavien määrä on suhteellisen pieni, joten se voi aiheuttaa puutteita kertyneeseen aineistoon (Hirsjärvi & Hurme 2000, Tuomi & Sarajärvi 2009.) Lisäksi Politin & Beckin (2012) mukaan täsmäryhmässä olisi hyvä olla 6-12 jäsentä kerrallaan haastateltavana, tai emotionaalisesti haastavissa ilmiössä noin 5 haastateltavaa. Näin isojen ryhmien yhtäaikainen haastattelu ei kuitenkaan ole käytännön järjestelyjen vuoksi mitenkään mahdollista. 

Tutkijatriangulaation näkökulmasta tutkimustulosten luotettavuutta puolestaan lisää kaikkien kolmen tutkijan osallistuminen sekä aineiston keräämiseen, aineiston analysointiin sekä tulosten tulkintaan. Esimerkiksi haastatteluissa on paikalla vähintään kaksi tutkijaa kerrallaan. Aineiston koodaaminen tehdään yhteistyössä, mutta pelkistettyjen ilmaisujen ryhmittely eli klusterointi tehdään jokaisen tutkijan toimesta itsenäisesti. Tämän jälkeen saadut tulokset katsotaan rinnakkain ja vasta sen jälkeen jatketaan sisällön analyysissä eteenpäin (Hirsjärvi ym. 2009, Polit & Beck 2012.) Näin toimien voidaan välttyä yksittäisen tutkijan omista ylitulkinnoista, vaan tulokset kuvaavat aidosti aineistoa ja siitä nousevia näkemyksiä. 

Tutkijat ovat haastattelijoina kokemattomia, mutta tutkittavan ilmiön osalta tutkijat ovat tehneet taustatyötä kirjallisuuteen pohjaten. Haastattelujen luotettavuutta lisää esihaastattelu, jonka jälkeen haastattelurunko hiotaan sopivammaksi. Esihaastattelu otetaan mukaan aineistoon (Tuomi & Sarajärvi 2009.) Tutkijat eivät ole käyneet haastatteluja varten erillistä haastattelija koulutusta, mutta tutkijat ovat perehtyneet kirjallisuuden perusteella huolellisesti haastatteluun metodina.

7. TUTKIMUKSEN AIKATAULU JA RAHOITUS 

Tutkimus tehdään Oulun ylipiston terveysalan henkilöstön, opiskelijoiden ja opettajien osaaminen -tutkimushakkeeseen. Oulun yliopiston tutkimushanke on saanut kyseistä osatutkimusta varten 3000€ apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Apuraha voidaan käyttää kokonaisuudessaan tutkimuksen suorittamiseen, muun muassa syntyvien matkustus- sekä majoituskulujen kattamiseen. Sairaanhoitajaopiskelija opettajien haastattelut toteutetaan opettajien työaikana, joten heidän ei tarvitse käyttää osallistumiseen omaa aikaa. Haastattelujen toteuttamisesta koituu tutkijoille matkustus- sekä majoituskuluja, etenkin Metropolia ammattikorkeakoulun osalta. Matkustus- sekä majoituskulujen minimoimiseksi Metropolia ammattikorkeakoulun opettajien haastattelut pyritään sopimaan lähekkäisille päiville. Tutkimustulosten raportointiin liittyvä kielenhuolto tulee Oulun yliopiston kielikeskuksen toimesta, joten siitä ei synny tutkimukselle kuluja. Litterointi suoritetaan tutkijoiden toimesta, joten siitäkään ei muodostu ylimääräisiä kuluja. Taulukossa 1 on kuvattuna tutkimuksen aikataulu.

Taulukko 1. Tutkimuksen aikataulu 

LÄHTEET 

Alastuey C & Laborda J (2016). Technology use in nursery and primary education in two different setting. Teoksessa Pareja-Lora, Calle-Martinez C & RodriuezArancon P. (toim.) New Perspectives on teaching and working with languages in the digital era. s. 27-37, Dublin-publishing.net. http://dx.doi.org/10.14705/rpnet.2016.tislid2014.419. 

Axley L (2008) The Integration of Technology into Nursing Curricula: Supporting Faculty vie the Technology Fellowship program. International of Technology vol 14. http://www.nursingworld.org/MainMenuCategories/ANAMarketplace/ANAPeriodicals/OJIN/TableofContents/vol132008/No3Sept08/ArticlePreviousTopic/IntegrationofTechnology.html. Luettu 2017/2/19. 

Celikkan U, Senuzun F, Sari D & Sahin YG (2013) Interactive Videoconference Supported Teaching in Undergraduate Nursing: A Case Study for ECG. Educational Technology & Society 16 (1). 286–294. 

Connors HB & Tally K (2015) Integrating technolgoy in education. Teoksessa Oermann MH (toim) Teaching in nursing and role of the educator. The Complete Guide to Best Practice in Teaching, Evaluation, and Curriculum Development. Springer Publishing Company. New York. 

Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62 (1): 107-115 Hirsjärvi S & Hurme H (2000) Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino. Helsinki 

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2009) Tutki- ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki Julkaisufoorumi (2017) Julkaisukanavahaku. https://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php. Luettu 13.2.2017 

Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O (2011) Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede. 2 (23):138 – 148 

Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488 Luettu 6.2. 2017 

Miller J & Glassner B (2016) Qualitative research. Edited by David Silverman. Sage Publications Ltd. London. Munhall PL (2001) Ethical Consideritations in qualitative research. Teoksessa (toim.) Munhall PL. Nurcing Research. Third Edition. A Qualitative Perspective. Jones & Bartlett Publishers Canada 

Mäntyranta T & Kaila M (2008) Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 13/2008, 1507–1513. 

Neuendorf KA (2002) The Content Analysis Guidebook. Sage Publication Inc. Library of Congress Cataloging-in-Publication Data 

Oulun yliopisto (2017) Opinnäytteen julkaisu artikkelina (Saltika) http://www.oulu.fi/sites/default/files/8/Opinn%C3%A4ytteen%20julkaisu%20artikkelina_20.1.17.pdf. Luettu 13.2.2017 15 

Polit DF & Beck CT (2012) Nursing Research, Generating and assessing Evidence for Nursing Practice. Ninth Edition. Lippincott Williams & Williams. J.B. Lippincott Company 

Polit DF, Beck CT & Hungler BP (2001) Essentials of nursing Research, Methods, Appraisal and Utilization. Fifth Edition. Lippincott. Philadelphia, New York, Baltimore 

TENK (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, tutkimuseettinen neuvottelukunnan ohje. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Luettu 11.10.2016 

Tuomi J & Sarajärvi (2008) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki 

Sebri I, Bartier J-C & Pelaccia T (2016) How Do Nursing Students Use Digital Tools during Lectures? PLOS One. (11) 11 

Sormunen M & Saaranen T (2016) Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa. Teoksessa Koivula M, Wärnå-Furu C, Saaranen T, Ruotsalainen H & Salminen L (toim) Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma. Helsinki. 

Wadmany R & Kliachko S (2014) The Significance of Digital Pedagogy: Teachers’ Perceptions And the Factors Influencing Their Abilities as Digital Pedagogues. Journal of Educational Technology. Vol 11, 22-33. 

LIITE 1 Teemahaastattelu 

Teema 1 Taustatekijät 

Ikä 

Koulutus 

Työvuodet 

Teema 2 Tietoteknisten välineiden käyttö

Sovellukset ja niiden käyttö 

Tuki ja koulutus 

Tieto ja taito 

Teema 3 Oppimisprosessi ja oppimisnäkemykset 

Opiskelijan rooli 

Opettajan rooli 

Ympäristön rooli

Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luonne ja metodologiset pääkysymykset

Tässä blogitekstissä kerromme määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luonteista. Emme niinkään asettele näitä tutkimuksen lähestymistapoja vastakkain tai ota kantaa siihen kumpi tapa on toistaan parempi.  Lähestymme asiaa hoitotieteellisestä näkökulmasta ja näemme näiden lähestymistapojen olevan toisiaan täydentäviä ja tukevia sekä koemme molempien lähestymistapojen olevan tarpeellisia. Emme lähteneet erottelemaan esimerkiksi taulukkoa hyödyntäen tutkimustapojen yhteneväisyyksiä tai niiden eroja, sillä tutkimusmetodologiset oppaat ovat niitä pullollaan. Lähtökohdaksi otamme hoitotieteellisen teorian rakentumisen, jossa tarvitaan molempia tutkimussuuntauksia.

Hoitotieteellinen teorian luominen Satu Elon (2017) mukaan, voi lähteä siitä, että ensin haetaan kuvailevaa teoriaa. Kuvailevan teorian tarkoituksena on kuvata, tarkastella sekä nimetä käsitteitä. Kuvailevien teorioiden avulla, ei kuitenkaan saada selville käsitteiden välisiä suhteita tai sitä miten muutos vaikuttaa käsitteestä toiseen. Esimerkiksi kuvailevan teorian luomiseen voidaan käyttää laadullisen tutkimuksen metodologiaa induktiivisen lähestymistavan saavuttamiseksi.

Laadullisessa tutkimuksessa sen empiirinen todellisuus perustuu muun muassa subjektiivisuuteen ja holistisuuteen. (Tiirinki 2017.) Laadullisilla tutkimusmetodeilla saadaan ilmiöstä kokonaisvaltainen, syvä ja rikas aineisto, jonka avulla voidaan lisätä ilmiön ymmärrystä. Laadullisen tutkimuksen kysymyksen avulla vastataan kysymykseen ”millainen”.  Etenkin teorian alkuvaiheissa esimerkiksi syvähaastattelulla tai havainnoimalla voidaan laadullisin tutkimusmetodein ja aineistonkeruumenetelmin rakentaa pohjaa kuvailevalle teorialle. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija tulee osaksi tutkimusta ja sen tulkintaa. (Polit ym. 2001). Aineiston koko on vaikea määritellä ja siihen ei ole olemassa täsmällisiä ohjeita. Yleensä aineistonkeruussa lähdetään siitä oletuksesta, että tutkittavasta ilmiöstä saadaan jotain uutta. Tutkija itse päättää missä vaiheessa aineisto on saturoitunut. Saturaation käsite kuitenkin perustuu subjektiivisuuteen, eikä sille ole olemassa lopullisia ehtoja. Esimerkiksi fenomenologisissa tutkimuksissa aineostonkoko voi muodostua jopa alle kymmenestä osallistujasta. (Polit & Beck 2012.)

Kuvailevan teorian avulla luoduista käsitteistä voidaan jatkaa selittävään teoriaan. Selittävän teorian tarkoituksena on löytää syy-seuraus suhteet sekä korrelaatiot kuvailevan teorian avulla käsitteiden avulla. (Elo 2017.) Selittävällä teorialla lähdetään testaamaan hypoteesia, joka voidaan muodostaa kuvailevan teorian avulla. Kuvailevan teorian paikkaansa pitävyyttä testataan todellisuudessa. Hypoteesin testauksen vaiheessa tarvitaan määrällistä aineistonkeruuta ja tilastollisia analyysimenetelmiä. Selittävässä teoriassa ilmiötä lähestytään deduktiivisesti.  Teorian hypoteesin testaamisessa, teoria joko vahvistuu tai kumoutuu. Teorian testaaminen nähdään loputtomana mahdollisuutena operoida tutkijaa kiinnostavan ilmiön parissa.

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa taustalla on, että todellisuus rakentuu objektiivisesti todennettavista faktoista ja tietoa voidaan kerätä ja saaduista havainnoista voidaan tehdä loogisia päätelmiä. (Hirsjärvi ym. 2009.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa vastataan usein esimerkiksi kysymykseen ”kuinka paljon”. Kuvaileva teoria luo pohjaa objektiiviselle todellisuudelle, jota lähdetään testaamaan. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkija itse on puolueeton ja pyrkii mahdollisimman objektiiviseen kuvaukseen todellisuudesta. (Vilkka 2007.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineoston koko riippuu siitä, halutaanko tutkia koko perusjoukkoa vai riittääkö otos. Pääsääntönä voidaan pitää, että aineistoa tulee voida analysoida tilastollisin menetelmin. Riippuen käytetystä tilastollisesta menetelmästä, aineistokoko voi vaihdella, mutta määrän tulisi vähintään olla sata tai satoja havaintoyksikköjä. Aineistonkeruu menetelmänä voidaan käyttää sellaisia metodeja, jotka soveltuvat numeeriseen tarkasteluun. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa usein hyödynnetään esimerkiksi strukturoituja kyselylomakkeita. (Hirsjärvi ym. 2009).

Yhteenvetona voitaneen tästä lyhyestä esimerkistä sanoa, että hoitotiede tieteenä tarvitsee molempia tutkimuksellisia lähestymistapoja. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus voidaan nähdä toisiaan tukevina suuntauksia, ei poissulkevina. Tutkimuksellisesta näkökulmasta kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusten luotettavuutta arvioidaan eri kriteerein. Lyhykäisyydessään kvantitatiivisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan reliabiliteetista ja validiteetista. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytetään usein termejä uskottavuus, luotettavuus ja vahvistettavuus sekä siirrettävyys. Emme tarkoituksellisesti käy niitä tässä läpi, sillä ne tulevat esille systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä ja niiden yhteydessä yksittäisten tutkimusartikkeleiden luotettavuutta arvioitaessa. (Polit & Beck 2012.)

Lähteet:

Elo S (2017) Hoitotiede II. 12.1.2017. Hoitotieteen teoriat.

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2009) Tutki ja kirjoita. 15-16 painos. Tammi. Helsinki.  

Polit DF & Beck CT (2012) Nursing research: generating and assessing evidence for nursing practice. Ninth edition. Wolters Kluwers / Lippincott Williams & Wilkins.

Polit DF, Beck CT & Hungler BP (2001) Essentials of nursing research: methods, appraisal and utilization. Fifth edition. Lippincott. Philadelphia, New York, Baltimore

Tiirinki H (2017) Tutkimusmenetelmät terveystieteissä. 11.1.2017. Laadullisen tutkimusaineiston hankintaprosessi.

Vilkka H (2008) Tutki ja mittaa. Pdf-tiedosto: http://hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf. Ei päivitystietoja. Luettu 2017/2/1.

Tulevaisuudentutkimus

Muistatteko lapsuudestanne omat kuvitelmanne esimerkiksi siitä, missä ammatissa toimitte ollessanne aikuisia? missä asutte? ja oletteko perheellisiä? 

Onko meillä ihmisillä tarve ennustaa erilaisia malleja siitä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa?

Mitä ilmeisimmin mallien rakentaminen on kuulunut ihmisyyden luonteeseeen jo kauan, sillä olemme varmasti kaikki kuulleet tulevaisuuden ennustamisesta tähdistä, käden viivoista, teelehtien asettumisesta kupin pohjalle, kristallipallosta jne. Toisaalta unelmat ja ajatukset omasta elämänpolusta puhuvat vahvasti sen puolesta, että tulevaisuus on kiehtonut  meitä aina. 

Tulevaisuudentutkimuksen alullepanevana voimana voitaneen pitää HG Wellsiä, joka vuonna 1932 käytti ensimmäistä kertaa käsitettä kaukokatseisuus 'foresight'. 

Käsite 'Futurology" puolestaan on määritelty 'tulevaisuudentutkimukseksi', jota ehdottaneeksi tuli saksalainen professori Ossip K. Flechtheim 1940 luvun puolivälin tienoilla kirjoittaessaan teoksen 'Teaching the Future'. 

Tulevaisuudentutkimus ei kuitenkaan tarkoita tulevaisuuden ennustamista sen yliluonnollisessa merkityksessä. Tulevaisuudentutkimus on paremminkin ennakoivaa ja se voi paljastaa erilaisia polkuja ja toimia, jotka voidaan toteuttaa. Futuristit yleensä tutkivat kolmea erilaista futuuria /tulevaisuutta. 

1) mahdollisia tulevaisuuksia, jotka saattavat tapahtua

2) todennäköistä futuuria, jotka todennäköisemmin tapahtuu

3) parempaa futuuria, jotka ovat toivottavia 

Futuristit tutkivat esimerkiksi: elämäntyylien muuttumista tai he esittävät huolensa globaalisesti ihmisten hyvinvoinnista. Myös tulevien sukupolvien selviytymisestä maailmassa futuristit ovat esittäneet omia tutkimuksiaan. Futuristit eivät niinkään ole kiinnostuneitä välittömästi lähellä olevasta tulevaisuudesta, vaan yleensä näkymä voi suuntautua esimerkiksi 50 vuoden tai 200 vuoden päähän. 

SITRA eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto julkaisee vuosittain trendilistan, joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Sitran julkaisemat trendilistat eivät kuitenkaan akateemista tulevaisuudentutkimusta. Kyseessä on erilaisten visioiden, tulvaisuuskeskustelujen ja näkökulmien yhteen kokoaminen yleistajuiseen sekä käytettävään muotoon. 

Tulevaisuudentutkimuksessa käytetään erilaisia teoreettisia malleja ja tekniikoita. Ne ovat peräisin eri aloilta kuten: talouden, sosiologian, historian, tekniikan, matematiikan, psykologian, fysiikan, biologian ja teologian aloilta. Tekniikoina käytetään esimerkiksi Delfoi-kyselyjä, kyselyitä ja galluppeja. Näissä menetelmissä luotetaan yksilöiden omaan perehtyneisyyteen tai yksilön yleiseen kokemukseen päästä yhteisymmärrykseen tulevista vaihtoehdoista suhteessa tulevaisuuteen. Tilastollisia menetelmiä kuten ekstrapolointi, cross-impact analyysi, regressio tai korrelaatio tekniikoita käytetään tukemaan ennakoituja tulevaisuuden ennustuksia.  

Mikäli kiinnostuit tulevaisuudentutkimuksesta, suosittelemme tutustumaan Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Kyseessä on monitieteinen akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka johtoajatuksena on vastuullinen ja kestävä tulevaisuus. Keskuksessa tuotetaan näkemyksellistä tulevaisuudentietoa, jonka tavoitteena on antaa välineitä vastuulliseen päätöksentekoon ja herättää yhteiskunnallista keskustelua. Tutkimuksen kohteena on vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja niihin sisältyvät haasteet ja mahdollisuudet.

LÄHTEET:

FERN Foresight Education and Research Network. (2010). Glossary

Freed P & Mclaughlin  D (2011) Futures thinking: Preparing Nurses to Think for Tomorrow. Nursing Education Perspective. Vol. 32(3) 173–178.

Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx

Slaughter, R. (2004) Futures beyond dystopia: Creating social foresight. New York: Routledge.

Wikipedia: Future studies: https://en.wikipedia.org/wiki/Futures_studies.