Jotta voi pohtia laadullisen tutkimusaineiston hankintaprosessia on ymmärrettävä mitä laadullinen tutkimus ylipäätään on ja mitä olisi syytä huomioida.
Laadullinen (kvalitatiivinen) tutkimus voidaan nähdä
lähestymistapana, eräänlaisena ideologiana. Lisäksi laadullista tutkimusta
voidaan ajatella aineistonkeruumenetelmänä sekä analyysinä. Karkeasti sanottuna
laadullinen tutkimus vastaa ennemminkin kysymykseen millainen kuin kuinka
paljon? Laadullisessa tutkimuksessa korostuu subjektiivisuus sekä tutkimuskohteessa että myös tulosten
tulkinnassa. Millaisia merkityksiä ihmiset antavat ilmiöille ja miten ne
koetaan? Vertailua sekä erojen etsimistä määrälliseen (kvantitatiiviseen) tutkimukseen
voidaan tehdä lähes loputtomiin, mutta se ei ole tämän kirjoituksen lähtökohta.
Myös erilaiset laadullisen aineiston analyysimenetelmät ovat omia tarinoitaan,
joita ei tässä yhteydessä käydä sen tarkemmin läpi.
Laadullinen tutkimus on ihmislähtöistä
ja sen tavoitteena on ymmärtää
tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä sen omassa ympäristössään (kontekstissaan).
Tämän vuoksi tutkimustuloksia voi olla vaikea yleistää laajemmin, tulokset ovat
vahvasti kontekstisidonnaisia.
Pienen syrjäisen terveysaseman asiakkaiden asiakaslähtöisyyden kokemukset eivät
välttämättä ole samanlaisia verrattuna suuren kasvukeskuksen yksityisen lääkäriaseman
asiakkaiden asiakaslähtöisyyden kokemuksiin. Tällöin keskitytäänkin esimerkiksi
kuvaamaan tarkemmin sen pienen ja syrjäisen terveysaseman asiakkaisen
asiakaslähtöisyyden kokemuksia. Ilmiöön pureudutaan syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti
(holistisesti), ihmisten
subjektiivisille kokemuksille annetaan ”ääni”. Aineiston sisällön laatu, rikkaus ja saturaatio
ovat tärkeämpiä ominaisuuksia kuin yleistettävyys.
Laadullisen tutkimuksen luonne asettaa vaatimuksia sekä
aineistolle että tutkimussuunnitelmalle. Ennen aineiston keruun aloittamista on
määriteltävä tutkittava ilmiö. Tämän vaiheen yhteydessä määritellään tärkeimmät
käsitteet sekä ilmiön lähestymistapa. Varsinaiset tutkimuskysymykset usein
tarkentuvat tutkimuksen edetessä sekä aineistoon syvällisemmin perehdyttäessä. Tutkimussuunnitelma
vaiheessa tulee jo esim. haastattelussa käytettävien teemojen/kysymysten olla
mietittynä. Riippuen tutkittavasta ilmiöstä, voidaan aineistonkeruu menetelminä
käyttää muun muassa:
- Haastattelu (avoin haastattelu, teemahaastattelu, strukturoitu haastattelu) lisäksi pitää päättää toteutetaanko haastattelut yksilö vai ryhmähaastatteluina
- Havainnointi (avoin havainnointi, strukturoitu havainnointi)
- Erilaisten dokumenttien kerääminen (kokousmuistiot, päiväkirjat, esseet, kuvat, lausunnot yms.)
Menemättä
tässä kirjoituksessa sen tarkemmin aineiston analysointiin, on syytä silti
muutamalla sanalla mainita saatujen tulosten luotettavuuden arvioinnista sekä
eettisistä näkökulmista. Tulosten luotettavuutta voidaan esimerkiksi arvioida
Guban ja Lincolnin (1985) luomalla kultaisella standardilla. Tällöin
tutkimustulosten luotettavuutta tarkastellaan uskottavuuden,
seuraamuksellisuuden, todeksi vahvistettavuuden sekä siirrettävyyden
näkökulmista. Uskottavuuteen voidaan
vaikuttaa esimerkiksi kuvaamalla jokainen työvaihe, joiden perusteella ollaan
päädytty tuloksiin ja tulkintoihin, mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Seuraamuksellisuus varmistaen, toisen
tukijan on mahdollista päätyä samankaltaisiin tuloksiin ja tulkintoihin (toistamalla
samat työvaiheet). Tutkimustulosten todeksi
vahvistettavuudella ja sen tarkastelulla kuvataan tutkijan suhtautumista
aineistoon. Tutkijan objektiivisuus on tärkeää, jotta vältytään tulosten
ylitulkinnalta (omien näkemysten, motivaatioiden tai aiheeseen liittyvien
odotusten perusteella). Tutkimustulosten siirrettävyyden
näkökulmasta on tärkeää, että käytössä oleva tutkimusaineisto kuvataan
mahdollisimman tarkkaan.
Eettisen näkökulmat
ovat erityisen läsnä, kun tehdään ihmislähtöistä sekä subjektiivisiin kokemuksiin
perustuvaa laadullista tutkimusta. Tähän liittyen esimerkiksi tutkittavien tai
tiedonantajien on saatava informaatio muun muassa siitä mihin ainestoa kerätään,
miksi ja kuka aineistoa käsittelee/tutkii. Tiedonantajien tulee allekirjoittaa tietoon perustuva suostumus, josta
tarvittavat tiedot käyvät ilmi (mm. anonymiteetin säilyminen). Eettisyys tulee
esiin myös tutkijan omassa käyttäytymisessä ja hyvän tieteellisen toiminnan
noudattamisessa. Myöskään tutkimusluvan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja sen
yhteydessä pitää miettiä tarvitaanko lisäksi eettisen toimikunnan lausunto
aiheesta.
Yhteenvetona voisi sanoa, että hyvin suunniteltu on puoliksi
tehty. Klisee, mutta pätee tässäkin yhteydessä. Huolellisella tutkimusaiheeseen
perehtymisellä sekä tarvittavien lupa- sekä suostumuskaavakkeiden laatimisella luo
vahvan pohjan omaan laadullisen tutkimusaineiston hankintaprosessiin.
LÄHTEET:
Eskola J & Suoranta J (1998) Johdatus laadulliseen
tutkimukseen. Vastapaino. Tampere 1998
Hirsijärvi S, Remes P &
Sajavaara P. (2015) Tutki ja kirjoita. 20. painos. Bookwell Oy, Porvoo
Polit D.F & Beck C.T (2014) Essential of
nursing research. Appraising Evidence for Nurcing Practice. 8th edition.
Lippincott Williamis & Williams
TENK (2012) Tutkimuseettinen
neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Luettu 15.1.2017
Tiirinki H (2016) Luentodiat;
Laadullisen tutkimusaineiston hankintaprosessi. Tutkimusmenetelmien
soveltaminen terveystieteissä 11.1.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti