Tutkimussuunnitelma; Se
kuuluisa punainen lanka, sanotaan. Mistä sitä tietää minkä sävyinen tai paksuinen
tai minkälaisesta materiaalista valmistettu punainen lanka on hyvä
kulloisessakin tilanteessa? Mikä on "punaisen langan" määritelmä? Tieteellisen
kirjoittamisen kulmakiviä on se, että käytössä olevat käsitteet määritellään
tarkasti. Toisin sanoen pitää tietää mitä varten on tekemässä
tutkimussuunnitelmaa, jotta oma "punainen lanka" ja sen tarkempi määritelmä alkavat
kirkastua. Laaditaanko tutkimussuunnitelma esimerkiksi oppilaitoksen
opinnäytetyönä suoritettavaa tutkimusta ajatellen. Vai hyödynnetäänkö tutkimussuunnitelmaa
kenties apuraha-anomuksessa.
Perinteisimmillään
tutkimussuunnitelma luo pohjan alkavalle tutkimukselle sekä ohjaa tutkijan
työtä tutkimusprosessin etenemisessä. Alkuun on siis syytä tehdä huolellista
sekä perusteellista pohdintaa siitä mitä aikoo tutkia, miten, mistä aiheesta
sekä kuinka aineisto hankitaan. Oleellisena osana tätä pohdintaa on myös
eettisten näkökulmien huomioiminen sekä rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät
rajoitukset. Onnistuneen tutkimussuunnitelman voi ajatella koostuvan neljästä palasesta,
joiden täytyy loksahtaa paikalleen. Palaset ovat ”Tutkimuksen teoreettiset
lähtökohdat”, ”Tutkimuksen käytännön toteutus”, ”Tutkimuksen eettinen pohdinta”
sekä ”Tutkimuksen luotettavuuden arviointi”.
Esimerkki perinteisen tutkimussuunnitelman
rakenteesta voisi olla seuraava:
1. Kansilehti
2. Tiivistelmä
3. Sisällysluettelo
4. Johdanto
5. Tutkimuksen tausta
6. Tutkimuksen tavoitteet sekä tutkimuskysymykset
7. Tutkimusmenetelmät
8. Tutkimuksen suoritus
9. Eettiset lähtökohdat
10. Tutkimuksen luotettavuus
11. Lähteet
12. Liitteet
Kyseisten ohjeiden mukaan tutkimussuunnitelma
ei saa olla kuin kuusi (6) sivua pitkä (ei sisällä sisällysluetteloa eikä
lähteitä). Kokonnaisuudessaan tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata:
- Työn tausta, tavoite ja merkitys
- Suorituspaikka
- Tämän hetkinen tilanne
- Toteuttamissuunnitelma
- Tulo- ja menoarvio (voi olla myös osa työsuunnitelmaa, mutta suositeltavaa olla omana liitteenä)
- Aikataulu
Lisäksi ohjeissa pyydetään
välttämään isoja taulukoita tai pitkiä luetteloita. Toisaalta oma idea pitää
saada myytyä, joten tekstin yleistajuisuus korostuu. Suomen Kulttuurirahaston toiveena
on, että työsuunnitelma (tutkimussuunnitelma) innostaa lukijansa sekä
tarvittaessa sisältö ”väännetään vaikka rautalangasta”. Rahoituksen anojan
tulee perustella vakuuttavasti mihin rahoitusta tarvitaan.
Yhteenvetona voi sanoa, että on
syytä perehtyä kulloiseenkin ohjeistukseen tutkimussuunnitelmasta. Mitään yhtä
ja ainoaa oikeaa ohjeistusta ei ole olemassa. On löydettävä nimenomaisessa
tilanteessa käytössä olevien ohjeiden suhteen oma ”punainen lanka”. Ja
lopullisesti tutkimusasetelman valinta määrittelee varsinaisen
tutkimussuunnitelman sisällön, vaikka kirjallinen rakenne olisikin sama. Esimerkiksi määrällisessä,
tilastolliseen testaamiseen perustuvassa tutkimuksessa, eettinen pohdinta tai
tutkimuksen luotettavuuden arviointi on sisällöltään varsin erilaista
verrattuna puhtaasti laadulliseen tutkimukseen. Riippumatta siitä, minkä
tutkimusasetelman valitsee, tulee aina noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.
LÄHTEET:
Outi Kajula (Luentodiat; Tutkimussuunnitelma,
353203S Tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä. Oulun yliopisto 9.1.2017)
Hirsijärvi S, Remes P &
Sajavaara P. (2015) Tutki ja kirjoita. 20. painos. Bookwell Oy, Porvoo
Suomen
Kulttuurirahasto. Apurahat 2017, hakuopas.
http://skr.fi/sites/default/files/tiedostot/SKR_Hakuopas_2017.pdf.
Luettu 15.1.2017
TENK (2012) Tutkimuseettinen
neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Luettu 15.1.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti