sunnuntai 15. tammikuuta 2017

TUTKIMUSSUUNNITELMA


Tutkimussuunnitelma; Se kuuluisa punainen lanka, sanotaan. Mistä sitä tietää minkä sävyinen tai paksuinen tai minkälaisesta materiaalista valmistettu punainen lanka on hyvä kulloisessakin tilanteessa? Mikä on "punaisen langan" määritelmä? Tieteellisen kirjoittamisen kulmakiviä on se, että käytössä olevat käsitteet määritellään tarkasti. Toisin sanoen pitää tietää mitä varten on tekemässä tutkimussuunnitelmaa, jotta oma "punainen lanka" ja sen tarkempi määritelmä alkavat kirkastua. Laaditaanko tutkimussuunnitelma esimerkiksi oppilaitoksen opinnäytetyönä suoritettavaa tutkimusta ajatellen. Vai hyödynnetäänkö tutkimussuunnitelmaa kenties apuraha-anomuksessa. 





Perinteisimmillään tutkimussuunnitelma luo pohjan alkavalle tutkimukselle sekä ohjaa tutkijan työtä tutkimusprosessin etenemisessä. Alkuun on siis syytä tehdä huolellista sekä perusteellista pohdintaa siitä mitä aikoo tutkia, miten, mistä aiheesta sekä kuinka aineisto hankitaan. Oleellisena osana tätä pohdintaa on myös eettisten näkökulmien huomioiminen sekä rahoitukseen ja aikatauluun liittyvät rajoitukset. Onnistuneen tutkimussuunnitelman voi ajatella koostuvan neljästä palasesta, joiden täytyy loksahtaa paikalleen. Palaset ovat ”Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat”, ”Tutkimuksen käytännön toteutus”, ”Tutkimuksen eettinen pohdinta” sekä ”Tutkimuksen luotettavuuden arviointi”.




Esimerkki perinteisen tutkimussuunnitelman rakenteesta voisi olla seuraava:

1. Kansilehti
2. Tiivistelmä
3. Sisällysluettelo
4. Johdanto
5. Tutkimuksen tausta
6. Tutkimuksen tavoitteet sekä tutkimuskysymykset
7. Tutkimusmenetelmät
8. Tutkimuksen suoritus
9. Eettiset lähtökohdat
10. Tutkimuksen luotettavuus
11. Lähteet
12. Liitteet




Toisaalta, jos tutkimussuunnitelma laaditaan rahoitusanomusta ajatellen, tulee noudattaa nimenomaisen toimijan laatimia ohjeita (kirjaimellisesti). Esimerkiksi jos haetaan rahoitusta Suomen Kulttuurirahastolta, tulee noudattaa heidän laatimiaan ohjeita tutkimussuunnitelmasta.

Kyseisten ohjeiden mukaan tutkimussuunnitelma ei saa olla kuin kuusi (6) sivua pitkä (ei sisällä sisällysluetteloa eikä lähteitä). Kokonnaisuudessaan tutkimussuunnitelmassa tulee kuvata:

  • Työn tausta, tavoite ja merkitys
  • Suorituspaikka
  • Tämän hetkinen tilanne
  • Toteuttamissuunnitelma
  • Tulo- ja menoarvio (voi olla myös osa työsuunnitelmaa, mutta suositeltavaa olla omana liitteenä)
  • Aikataulu

    

Lisäksi ohjeissa pyydetään välttämään isoja taulukoita tai pitkiä luetteloita. Toisaalta oma idea pitää saada myytyä, joten tekstin yleistajuisuus korostuu. Suomen Kulttuurirahaston toiveena on, että työsuunnitelma (tutkimussuunnitelma) innostaa lukijansa sekä tarvittaessa sisältö ”väännetään vaikka rautalangasta”. Rahoituksen anojan tulee perustella vakuuttavasti mihin rahoitusta tarvitaan. 



Yhteenvetona voi sanoa, että on syytä perehtyä kulloiseenkin ohjeistukseen tutkimussuunnitelmasta. Mitään yhtä ja ainoaa oikeaa ohjeistusta ei ole olemassa. On löydettävä nimenomaisessa tilanteessa käytössä olevien ohjeiden suhteen oma ”punainen lanka”. Ja lopullisesti tutkimusasetelman valinta määrittelee varsinaisen tutkimussuunnitelman sisällön, vaikka kirjallinen rakenne olisikin sama. Esimerkiksi määrällisessä, tilastolliseen testaamiseen perustuvassa tutkimuksessa, eettinen pohdinta tai tutkimuksen luotettavuuden arviointi on sisällöltään varsin erilaista verrattuna puhtaasti laadulliseen tutkimukseen. Riippumatta siitä, minkä tutkimusasetelman valitsee, tulee aina noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.


LÄHTEET:

Outi Kajula (Luentodiat; Tutkimussuunnitelma, 353203S Tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä. Oulun yliopisto 9.1.2017)

Hirsijärvi S, Remes P & Sajavaara P. (2015) Tutki ja kirjoita. 20. painos. Bookwell Oy, Porvoo

Suomen Kulttuurirahasto. Apurahat 2017, hakuopas. 

TENK (2012) Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Luettu 15.1.2017


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti